Hankkeen tavoitteet
Hanke lisää viljelijöiden tietämystä ja osaamista kestävistä viljelymenetelmistä sekä parantaa maatalouden mahdollisuuksia varautua ilmastonmuutokseen ja sen tuomiin haasteisiin. Kestävien, maatalouden ilmasto- ja vesistövaikutuksia vähentävien tuotantomenetelmien edistäminen myös parantaa maatalouden toimintaedellytyksiä.
Hankkeen tavoitteena on lisätä maatilojen välistä, erityisesti kestäviin tuotantotapoihin liittyvää yhteistyötä ja verkostoitumista sekä kehittää maatiloille ympäristöviisaita toimintatapoja. Tässä hyödynnetään uusinta tutkimustietoa sekä laskenta- ja mallinnusmenetelmiä. Hankkeen tuloksena syntyy ja otetaan käyttöön alueen haasteisiin vastaavia, uusimpaan tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja, jotka edistävät kestävää, pohjoista ruuantuotantoa. Ratkaisuja etsitään erityisesti keskeisiin Pohjois-Pohjanmaan maatalouden ympäristöhaasteisiin (turvemaiden viljely, hiilensidonta, karjanlannan hyödyntäminen, happamat sulfaattimaat, maan kasvukunnon parantaminen) ja pyritään löytämään maatiloilla yhteisiä ratkaisuja eri teemoissa. Yhteistyötä pilotoidaan erikseen valittavilla alueilla, joilla toteutettavasta toiminnasta tiedottamalla aktivoidaan laajasti viljelijäväestöä. Ratkaisujen valinnassa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan sen hetkinen, saatavissa oleva tieto uuden ohjelmakauden ja maatilojen ympäristökorvausjärjestelmän painotuksista.
Hankkeessa kehitetään sähköinen työkalu, ympäristöklinikka. Sen avulla viljelijä voi suunnitella ja arvioida erilaisia tilan ympäristövaikutuksia pienentäviä valintoja sekä saa selville erilaisia, seurattavia ympäristötunnuslukuja.
Hankkeessa järjestetään myös viljelijöille ja muille maatalousalan toimijoille suunnattuja tilaisuuksia ja tapahtumia, joiden avulla välitetään alan parhaita, kestävän tuotannon käytäntöjä sekä demonstroidaan kestäviä viljelymenetelmiä.
Viljelijöille tietoa vastuullisten ratkaisujen pohjaksi
Tilojen välistä yhteistyötä pilotoidaan hankkeen kahdella pilottialueella, Tyrnävän Leppiojalla ja Siikajoen Ohtuanojalla. Pilottialueilla toimivien maatilojen ympäristövaikutukset selvitetään hyödyntämällä uusimpia mallinnus- laskentatyökaluja, paikkatietoaineistoja, automaattisia mittausasemia sekä vesinäytteitä ja muita tarvittavia näytteenottoja. Työssä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös tiloilla olemassa olevaa, tilakohtaista tietoa. SYKEn kehittämällä Vemala-mallilla voidaan arvioida valuma-alueittain kuormituksen määrää ja eri maankäyttömuotojen osuutta kuormituksesta. Jatkuvalla automaattisella vedenlaadunseurannalla voidaan tuottaa tarkempaa tietoa kuormituksen ajallisesta ja paikallisesta vaihtelusta, jolla Vemala-mallin antamaa kuormitustietoa voidaan täsmentää.
Jotta eri maankäyttömuotojen kuormitusosuudet valuma-alueella tiedetään paremmin ja vesiensuojelutoimenpiteet voidaan kohdistaa tehokkaasti ja oikein, tarvitaan tarkempaa vedenlaadun seuratantietoa ja mittauksia mallintamisen tueksi. Pilottialueille perustetaan kaksi vesien laadun ja määrän mittausasemaa, joille sijoitetaan jatkuvatoimisia mittalaitteita sekä mittapadot. Datapalvelun avulla veden laatu- ja määrätietoja voidaan seurata etänä sekä käsitellä tulosten analysoinnin yhteydessä.
Hankkeen pilottialueden, Tyrnävän Leppiojan ja Siikajoen Ohtuanojan valuma-alueet. Kartan valuma-alueilla keltainen väri kuvaa peltoja ja vihreä väri erityyppisiä metsiä.
Lisätietoja
- SYKEn osuuden projektipäällikkö, erikoistutkija Satu Maaria Karjalainen, puh. 0295 251 262, etunimi.toinennimi.sukunimi@syke.fi
- Hankkeen projektipäällikkö, Riina Rahkila, puh. 045 6578 717, etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi