Yhdennetyn seurannan ohjelmassa selvitetään kaukokulkeutuvien saasteiden (esim typpi- ja rikkiyhdisteiden, sekä raskasmetallien ja otsonin) ja muiden ympäristömuutosten (esim. ilmastonmuutoksen) vaikutuksia elinympäristöömme. Ohjelmassa kerätään alueellisia inventointitietoja, biologisia seurantatietoja ja kemiallisia mittaustuloksia eri ekosysteemin osista. Muutosten seurantaa ja ennusteita muutosten laajuudesta ja nopeudesta tehdään yleensä pienillä metsäisillä valuma- alueilla, mutta kansainväliseen verkostoon kuuluu myös muita alueita.
Kansainvälinen ohjelma
Ympäristön yhdennetyn seurannan ohjelma (International Cooperative Programme on Integrated Monitoring of Air Pollution Effects on Ecosystems, ICP IM) kuuluu kansainvälisen ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen "Convention on Long-range Transboundary Air Pollution" (1979) alaisiin seurantaohjelmiin. Sopimus kattaa YK:n Euroopan komission (ECE) alueen. Yleissopimukseen liittyen päästöjen ja kaukokulkeutumien seurantaan on perustettu EMEP-ohjelma ja vaikutusten seurantaan on perustettu omat ohjelmat. ICP IM tuottaa tietoa syy-seuraussuhteista täydentäen näin muita vaikutusohjelmia.
Kansainvälistä yhdennetyn seurannan ohjelmaa johtaa Ruotsi, mutta ohjelmakeskus toimii Suomen ympäristökeskuksessa. Ohjelman tuloksista raportoidaan vuosittain.
Kansainväliseen ohjelmaan osallistuu tällä hetkellä 15 maata (v. 2021). Tiedot kerätään paikallisten tutkimuslaitoksien toimesta, jotka kansallisen keskuksensa välityksellä lähettävät tiedot ICP IM tietokantaan, jota vuodesta alkaen 2021 ylläpitää SLU (Sveriges lantbruksuniversitet) Uppsalassa. ICP IM tietokantaan tietoja toimitetaan vuosittain 48 seuranta-alueelta.
Yhdennetty seuranta Suomessa
Yhdennettyä seurantaa (YYS) on toteutettu Suomessa alunperin neljällä seuranta-alueella: Valkea-Kotinen (Kotisten luonnonsuojelualue, Lammi), Hietajärvi (Patvinsuon kansallispuisto, Lieksa), Pesosjärvi (Oulangan kansallispuisto, Kuusamo) ja Vuoskojärvi (Kevon luonnonpuisto, Utsjoki). Kaikki Suomen YYS-alueet ovat järvellisiä valuma-alueita, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueilla ja edustavat ns. tausta-alueita. Vuodesta 2000 alkaen intensiivinen seuranta on jatkunut kahdella alueella (Valkea-Kotinen, Hietajärvi). Kahden muun alueen (Pesosjärvi, Vuoskojärvi) seurantaa jatkettiin kevennetyllä ohjelmalla vuosina 2000-2015, nyt seuranta näillä alueilla on päättynyt . Vuonna 2006 Pallasjärven alue (Pallas-Ylläs kansallispuisto, Enontekiö) liitettiin kansallisena kohteena YYS:n pintavesien seurantaohjelmaan, ja vuonna 2009 Pallasjärvi liitettiin kansainvälisen YYS-verkoston seuranta-alueeksi.
Yhdennettyä seurantaa on Suomessa toteutettu yhteistyössä useiden tutkimuslaitosten (SYKE, IL, GTK, LUKE), Ely-keskusten (Hämeen, Lapin ja Pohjois-Karjalan Elyt) sekä yliopistojen (Helsingin, Oulun ja Itä-Suomen Yot) kanssa. Seurantaa toteuttavat keskeiset tahot ovat solmineet tutkimusyhteistyösopimuksen seurannan toteuttamisesta, uusi sopimus on laadittu kaudelle 2021-2024. Ohjelmaa koordinoimaan on perustettu asiantuntijaryhmä, jossa on kunkin toteuttajatahon edustaja.
Lisätietoja
Martin Forsius ja Jussi Vuorenmaa Suomen ympäristökeskus, sähköposti: etunimi.sukunimi@syke.fi