Äyriäistyöryhmä seuraa ja kartoittaa äyriäisten ja muiden vesiselkärangattomien esiintymistä Suomessa ja kokoaa tietoa erityisesti valtakunnallisia uhanalaisuusarviointeja varten. Arvioinnit julkaistaan Punaisessa kirjassa noin kymmenen vuoden välein. Viimeisimmän lajien uhanalaisuusarvioinnin tulokset julkaistiin vuonna 2019.
Leväsiira Kirkkonummen ulkosaaristossa. Kuva: Katriina Könönen.
Seurattavia makroskooppisia äyriäisiä on Suomessa 72 lajia, joista suurin osa elää Itämeressä. Sisävesissä elää 14 lajia, ja 25 lajia on maasiiroja. Vesien makroäyriäisiä ovat katkat, vesisiirat, massiäyriäiset, ravut, katkaravut, taskuravut, lehtijalkaiset, kilpikidusjalkaiset ja merirokko. Arvioinnin ulkopuolelle jää joukko kalojen ulkoloisina eläviä äyriäisiä sekä mikroskooppiset, millimetrin kokoluokkaa olevat planktonäyriäiset ja veden pohjan meiofauna, yhteensä noin 300 lajia.
Muista selkärangattomista eläimistä ryhmän työsarkaa ovat nivelmatoihin kuuluvat monisukasmadot, juotikkaat ja harvasukasmadot, joita ovat myös maaperän lierot sekä polyyppieläimet, sammaleläimet, sienieläimet , limamadot ja makkaramato. Vesihyönteisten arviointi kuuluu erilliselle vesihyönteistyöryhmälle ja vesinilviäisten arviointi nilviäistyöryhmälle.
Äyriäistyöryhmä perustettiin vuonna 2017. Pontimena oli mm. Itämeren selkärangattomien eläinten esiintymistiedon lisääntyminen. Tietoa on 2000-luvulla tuottanut valtakunnallinen Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU. Joistain lajeista tietoa saadaan myös muiden pohjaeläinseurantojen ja velvoitetarkkailujen yhteydessä, ja tuloksia kootaan ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmän pohjaeläintietokantaan. Työryhmä pyrkii lajien uhanalaisuusarvioinnin lisäksi lisäämään tietoa äyriäis- ym. vesilajeista ja edistämään niiden suojelua.
Näiden eläinryhmien harrastajia on vielä vähän. Havainnonti ja näytteenotto on hankalaa, ja lajitason tunnistukseen tarvitaan usein mikroskooppia. Rohkaisemme uusia harrastajia näitä kiehtovia ryhmiä havainnoimaan, kuvaamaan ja harrastamaan.