REETTA-hanke edistää ilmasto- ja talousjohtamisen integroimista kunnissa. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa tapoja kytkeä ilmastotavoitteiden käytännön toimeenpano osaksi kunnan talousjohtamista ja sen prosesseja ja siten vahvemmin osaksi kunnan normaalia toimintaa. Pitkällä aikavälillä hanke vahvistaa kuntien elinvoimaisuutta ja ilmastotyön tuloksellisuutta. Kuntien toimenpiteet ja investoinnit suuntautuvat ilmaston kannalta vaikuttavimpiin toimiin ja samalla syntyy hyötyjä kuntataloudelle ja kuntien elinvoimaisuudelle.
- Tavoitteena on tunnistaa jo olemassa olevista toimintamalleista hyväksi havaitut työkalut ja toimintatavat, jotka mahdollistavat tehokkaan ja vaikuttavan ilmasto- ja talousjohtamisen kytkennän. Hankkeessa opitaan käytännön kokeiluilla erilaisten työkalujen ja toimintatapojen soveltuvuudesta ilmasto- ja talousjohtamiseen erilaisissa kunnissa.
- Tavoitteena on tunnistaa ne puutteet ja pullonkaulat, jotka vaikeuttavat ilmasto- ja talousjohtamisen keskinäisen työstämisen ja tarkastelun
- Tavoitteena on myös sitouttaa kuntien talousosaajia ja -johtajia ilmastotyöhön ja luoda keskustelua ja osaamisen vaihtoa niin kuntaorganisaatioiden sisällä kuin kuntien kesken talous-, ilmastoasiantuntijoiden ja -johtajien välille
- Hankkeessa lisätään myös tietoa olemassa olevista ilmastotoimien rahoituskanavista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista.
Hankkeessa edistetään vahvalla viestinnällisellä otteella ja verkostomaisella toimintatavalla yhdessä sidosryhmien kanssa kunnan talous- ja ilmastojohtamisen integroinnin merkitystä Suomen kunta- ja aluekentälle.
Hankkeen lopputuloksena syntyy toimintamalli kunnan talous- ja ilmastojohtamisen systemaattiseksi integroimiseksi. Malli kuvaa, kuinka kunnat voivat tarkastella toimenpiteiden talous- ja ilmastovaikutuksia osana talousjohtamisen päätöksentekoprosesseja, tunnistaa ja priorisoida vaikuttavimpia ilmastotoimenpiteitä osana vuosisuunnittelua, tuoda näkyväksi ilmastotoimia ja niiden vaikuttavuutta osana talousjohtamista ja löytää rahoitusta vaikuttavien ilmastoinvestointien ja -toimenpiteiden edistämiseen.
Hankkeen lopputuloksena syntyvään materiaalipakettiin sisältyy:
- yhteenveto kuntien parhaista käytännöistä huomioida ilmastotavoitteet talouden ja investointien suunnittelussa ja seurannassa,
- tietoa olemassa olevista työkaluista, joita voidaan hyödyntää ilmasto- ja talousvaikutusten tunnistamiseen ja mittaamiseen ja raportointiin osana kuntien talousjohtamisen sekä piloteista kootut konkreettiset opit niiden toimivuuteen ja jatkokehitystarpeisiin liittyen,
- pilottien opit käytännössä testatuista, erilaisten kuntien tarpeisiin soveltuvista lähestymistavoista systemaattisesti kytkeä ilmastotoimien valinta ja jatkuva suuntaaminen vaikuttavaan tekemiseen osaksi normaalia kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua, sekä
- tietoa ilmastotoimien mahdollisista rahoituskanavista.
Hankkeen tulokset
Fisu-verkosto
Resurssiviisaiden kuntien talous ja ilmasto on Fisu-verkoston aloitteesta syntynyt kehittämishanke, jossa tätä tarvetta ratkaistaan hyödyntäen kokeilun ja vertaisoppimisen menetelmiä.
Fisu-kunnat ovat edelläkävijäkuntia, jotka ovat sitoutuneet vaikuttaviin ilmastotavoitteisiin. Suomi tähtää hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, kun taas Fisu-kunnista useampi on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden jo ennen vuotta 2030. Verkoston aiemmissa kehittämishankkeissa on kehitetty koko kuntakenttää hyödyttäviä ratkaisuja vaikuttavan ilmastotyön johtamiseen ja toteuttamiseen. Työ hankkeissa perustuu pullonkaulojen ja onnistumisen edellytysten tunnistamiseen käytännönläheisesti osana kuntien omaa työtä, kuntien omien asiantuntijoiden vankan kokemuksen avulla.
Lisätietoa
- Erityisasiantuntija Janne Pesu, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi sekä asiantuntija Tiia Merenheimo, Motiva, etunimi.sukunimi@motiva.fi
Fisu-verkoston logo