Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa päätavoitteena on kestävän talouden Suomi. Erityistä huomiota kiinnitetään mm. siihen, että investointiympäristö Suomessa on houkutteleva. Samalla korostetaan kestävää talouskasvua ja uudenlaista vientiä.
Valtiovarainministeri Mika Lintilän asettama selvitysmies valtiosihteeri Martti Hetemäki luovutti Investointien edistäminen -selvityksen valtiovarainministeriölle lokakuun 2019 alussa. Selvityksen yksi yhdeksästä suosituksesta koskee investointien tehokasta lupamenettelyä. Suosituksen mukaan investointihankkeiden lupamenettelyjen viranomaistoimet tulisi rajata enintään vuoteen. Hallituksen talousarvio- ja kehysneuvotteluista laaditussa pöytäkirjamerkinnässä 17.9.2019 todetaan, että investointien lupamenettelyjen tehostamiseksi selvitetään investointihankkeiden lupamenettelyn viranomaistoiminnan keston rajaamista enintään vuoteen.
Tutkimushankkeen tavoitteet pyritään saavuttamaan vastaamalla seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
- Mitkä ovat lainsäädännölliset mahdollisuudet, reunaehdot ja rajoitteet säätää investointihankkeiden lupamenettelyjen viranomaistoimintojen enimmäiskestosta? Voitaisiinko muilla keinoilla päästä samaan tavoitteeseen?
- Millaisia lainsäädännön muutoksia määräajan asettaminen lupamenettelyn viranomaistoiminnoille edellyttäisi?
- Millä lainsäädäntömuutoksilla mahdollistettaisiin palveluprosessien entistä tehokkaampi yhteensovittaminen?
- Mitkä edellytykset tulisi täyttyä, jotta lupamenettelyjen viranomaistoiminnot pystyttäisiin toteuttamaan yhden vuoden määräajassa?
- Miten päätöksenteon määräaika suhteutuu hakijan selvitysvelvollisuuteen ja siihen, että viranomainen ei voi edetä päätöksentekoon ennen kuin asia on riittävästi selvitetty ja miten tämä vaikuttaa prosessin johtamiseen?
- Mitä vaikutuksia lupamenettelyn viranomaistoimintojen aikarajan asettamisesta voisi aiheutua investointihankkeiden käynnistymiselle, toiminnanharjoittajille, muille asianosaisille ja heidän mahdollisuuteen osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon sekä hallintoviranomaisille ja tuomioistuimille?
- Miten luvan käsittelyä on joudutettu eräissä muissa maissa?
Tulokset
Hankkeen tulosten perustella pisimmät lupakäsittelyajat liittyvät ympäristölupiin ja kaivoslupiin. Lupakäsittelyjä voidaan nopeuttaa eri keinoin. Käsittelyajan sääntely voi perustua esimerkiksi käsittelyajan arvioimiseen ja siitä tiedottamiseen taikka lupakäsittelyn määräajasta, ajan laskemissäännöistä, poikkeamismahdollisuuksista sekä määräajan ylityksen seuraamuksista säätämiseen. Selvityksessä on kuvattu, miten eri vaihtoehdot voitaisiin toteuttaa ja minkälaisia vaikutuksia niillä olisi toiminnanharjoittajiin, viranomaisiin ja asianosaisiin.
Mikäli investointihankkeen kaikki luvat halutaan rajata käsiteltäviksi yhdessä vuodessa, tulisi ns. yhden luukun lakia ja sen piiriin kuuluvien erillislakien lupamenettelyjä yhdentää huomattavasti nykyistä pitemmälle. Erillisissä lupakäsittelyissä yhden vuoden määräaika on haastavinta saavuttaa ympäristö- ja kaivosluvissa.
Lainsäädännön muuttamisen ohella on useita muita keinoja lyhentää lupakäsittelyjen kestoa kuten ohjauksen ja käsittelyprosessien parantaminen, viranomaisyhteistyön lisääminen ja erikoistuminen, ennakkoneuvonnan vahvistaminen, hakemusten sähköisten käsittelyjärjestelmien integraatio yhden luukun digitaaliseen palvelukerrokseen sekä valtion lupa- ja valvontaviranomaistoimintojen mahdollinen yhdistäminen.
Aikataulu
Hanke alkoi tammikuussa 2020 ja päättyï 30.4.2020.
Lisätietoa
- Kehittämispäällikkö Kimmo Silvo, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p. 0295 251 640
- Erikoistutkija Jouko Tuomainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p. 0295 251 701
- Suunnittelija Mikko Attila, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, p. 0295 251 077
- Professori Ari Ekroos, Aalto-yliopisto, etunimi.sukunimi@aalto.fi
- Tohtorikoulutettava Satu Räsänen, Aalto-yliopisto, etunimi.sukunimi@aalto.fi