Tausta
Vihreällä infrastruktuurilla (Green Infrastructure, GI) autetaan ylläpitämään kestäviä ekosysteemejä, johon panostaminen on taloudellisesti järkevää. Vihreä infrastruktuuri toteutetaan kaupungissa kevyellä, ympäristöä vähän kuormittavalla rakentamistavalla, jolloin pyritään löytämään ratkaisuja, joista hyötyvät niin eliöstö kuin ihmisetkin. Tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa tulee huomioida hulevesien hallinta kokonaisuutena ja edistettävä EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteita, jossa vesistöjen on oltava hyvässä ekologisessa tilassa vuoteen 2015 mennessä.
Luotettavien hulevesien hallintamenetelmien kehittäminen kylmän ilmaston alueille on tärkeää, sillä lumen sulamisvedet sisältävät runsaasti erilaisia epäpuhtauksia. Tämän johdosta eri menetelmien puhdistustehokkuuden tutkimiselle etenkin kylmissä ilmasto-olosuhteissa olisi suuri tarve.
Tässä hankkeessa ratkaisuna esitettyihin ongelmiin tarjotaan hulevesien hallintamenetelmien kehittämistä kylmään ilmastoon soveltuvien rakenne/materiaaliratkaisuin. Tällöin tuotetaan myös ekosysteemipalveluita lähiympäristöön, jolloin rakentaminen on kustannustehokasta ja hyötyjiä ovat niin eliöstö, kasvilajisto, maisema kuin asukkaat.
Aikataulu
-
2012-2014 Jo rakennettujen hulevesien hallintamenetelmien tutkiminen
-
2013-2015 Biosuodatusalueiden toimivuuden tutkiminen pilottikohteilla
-
2012-2016 Edistetään vihreän infrastruktuurin hyödyntämistä kaupungeissa
Tavoitteet
-
Selvittää hulevesien hallintaa varten rakennettujen järjestelmien toimivuutta ja puhdistuskykyä ja näin vähentää taajama-alueiden vesistökuormitusta
-
Tutkia rakenteeltaan mahdollisimman tehokkaasti viileissä ilmasto-olosuhteissa toimivia biosuodatusalueita taajamahydrologian tasapainottamiseksi
-
Tasapainottaa vihreän infrastruktuurin avulla ihmisen toiminnasta aiheutuvia haittoja valuma-aluelähtöisesti: maisemaa elävöittävillä hulevesien hallintamenetelmillä sekä myös ennallistamistoimilla. Tavoitteena parantaa vihersinirakenteen avulla myös ekologisia yhteyksiä ja tuottaa ekosysteemipalveluita.
Menetelmät
Hulevesien hallintamenetelmien tarkkailukohteiden seuranta aloitettiin kevään tai kesän aikana 2012. Hulevesijärjestelmien vaikutusta vedenlaatuun mitataan jo rakennetuista kosteikoista, laskeutusaltaista sekä biosuodatusalueista. Hulevesien laatu mitataan ennen järjestelmää sekä järjestelmän jälkeen ensimmäisen tutkimusvuoden ajan kerran tai kaksi kertaa kuussa, jolloin saadaan alustava arvio huleveden laadusta ja menetelmän vaikutuksesta. Seuraavana vuonna muutamien kohteiden toimivutta mitataan jatkuvatoimisilla vedenlaatumittareilla. Näytteistä analysoidaan mm. ravinteiden, sähkönjohtavuuden sekä muutamien metallien pitoisuuksia. Muutamista paikoista analysoidaan myös fekaaliset ja koliformiset bakteerit.
Hankkeen aikana toteutetaan myös sadepuutarhapilotti Vantaalle vuoden 2013 aikana, jossa tutkitaan erilaisten biosuodatusalueiden vaikutusta hulevesien laatuun.
Lisätietoja hankkeesta:
Pinja Kasvio
etunimi.sukunimi(at)ymparisto.fi