Tausta
Saariston ja rannikkoalueen julkisten käymälöiden käymäläjätteen keräämiseen ja käsittelyyn liittyy monia tunnistettuja konkreettisia ongelmia, jotka aiheuttavat haasteita julkisten sanitaatioratkaisujen palveluntarjoajille, saariston asukkaille ja turismille. Saariston alueelle kohdistuu huomattavaa sesonkiaikoihin liittyvää vaihtelua käyttömäärien suhteen. Saariston virkistysalueilla sijaitsevien julkisten käymälöiden erilliskerätyn käymäläjätteen keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyvät ongelmat vaikeuttavat päivittäistä toimintaa saariston olosuhteissa, eivätkä vallitsevat käytännöt ole kiertotaloutta tukevia. Erilliskerätyn käymäläjätteen ravinteet eivät kierrä hyötykäyttöön, vaikka valittu sanitaatioratkaisu sen mahdollistaisi jopa perinteistä vesikäymälää paremmin.
Käymäläjätteen hyödyntäminen syntypaikalla ei välttämättä ole mahdollista vaihtelevien kuormitusten sekä sää- ja ympäristöolosuhteiden vuoksi. Saaristoympäristössä kompostoidun käymäläjätteen levittämiseen ei välttämättä ole soveltuvaa maa-alaa käytettävissä. Julkisten käymälöiden umpisäiliöistä peräisin olevat käymäläjätteet päätyvätkin käsiteltäväksi pääosin jätevedenpuhdistamolle pitkien kuljetusmatkojen päähän. Kuivakäymäläjäte saatetaan kompostoida ja levittää tai upottaa maahan aiheuttaen riskin ravinnevalumille vesistöön. Käymäläjätteen vääränlainen käsittely voi heikentää Itämeren tilaa ja aiheuttaa sen rehevöitymistä.
Tavoite
Hankkeen tavoitteena on kehittää käytännönratkaisuja saaristoalueen jätevesihuollon ja lietteenkäsittelyn ongelmakohtiin siten, että ratkaisuissa huomioidaan ravinteiden kierrätyksen mahdollistuminen ja energiapotentiaalin hyödyntäminen paikallisesti. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää toimintaympäristöä kohti ravinteiden kiertoa ja parantaa saariston omavaraisuutta.
Hankkeessa pureudutaan julkisten käymälöiden käymäläjätteen hyödyntämisen haasteisiin ja pyritään kehittämään konkreettisia ratkaisuja ravinne- ja energiapotentiaalin hyödyntämiseksi nykyistä paremmin. Hankkeessa tutkitaan erilaisten käymäläjätteiden biokaasutuotantopotentiaalia sekä soveltuvuutta biokaasureaktorin syötteeksi erilaisilla seossuhteilla. Lisäksi tutkitaan pyrolyysin soveltuvuutta käymäläjätteen käsittelyyn.
Ympäristöministeriö on avustanut hanketta 157 560 eurolla Ahti-ohjelmasta. Ahti-ohjelman tavoite on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön.
Lisätietoja
Suvi Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus Syke
etunimi.sukunimi@syke.fi