Luonnon monimuotoisuus on meidän kaikkien elinehto. Kestävyysmurros edellyttää, että luonnon arvot on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. YK on jo kehittänyt ekosysteemitilinpidon kehikon, jossa luonnon arvot voidaan raportoida osana kansantalouden tilinpitoa.
Ekosysteemitilinpito tullee Suomellekin pakolliseksi muutaman vuoden kuluttua, kun EU:n ympäristötilinpidon asetuksen uudistus valmistuu. Nyt olisikin otollinen aika keskustella ekosysteemitilinpidon kansallisista tarpeista. Haluammeko vain täyttää minimin mukaiset raportointivelvoitteet EU:lle, vai luoda järjestelmän, jonka pohjalta on oikeasti mahdollista tehdä kestäviä päätöksiä yhteisestä luontovarallisuudestamme?
Selvitin Suomen ekosysteemiobservatorio – FEO -hankkeessa haastattelujen ja kirjallisuuden pohjalta ekosysteemitilinpidon käytettävyyden haasteita ja mahdollisuuksia. Norjan ja Saksan asiantuntijat tunnistivat monia ekosysteemitilinpidon käyttökohteita: Ekosysteemitilinpito esimerkiksi tukee kansallisten monimuotoisuustavoitteiden seurantaa, luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelua ja kestävän alueellisen maankäytön suunnittelua.
Haastateltavat nostivat esille myös haasteita. Etenkin alkuvaiheessa ekosysteemitilinpito perustuu olemassa olevaan dataan, jonka kattavuus ja tarkkuus eivät aina vastaa tarpeita.
Ekosysteemitilinpidon laajuus ja monitieteisyys taas tarkoittaa sitä, että ekosysteemitilinpito vaatii koordinaatiota eri instituutioiden välillä, sillä sekä tiedon tuottajien, tilien kokoajien että tilinpidon käyttäjien on tehtävä yhteistyötä keskenään.
Poliittiset päättäjät mukaan suunnitteluun
Ekosysteemitilipidon toteutuksen alkuvaiheessa olisi panostettava positiiviseen, itseään vahvistavaan kehityskulkuun. Poliittisten päättäjien tulisi taata valmistelulle pitkän aikavälin rahoitus. Tämä mahdollistaisi kattavan ja myös alueelliseen käyttöön riittävän tarkan toteutuksen.
Poliittisten päättäjien ja muiden käyttäjien ottaminen mukaan toteutukseen mahdollistaisi tilinpidon suunnittelun heidän tarpeidensa mukaan. Samalla he tulisivat tietoiseksi tilinpidon tarjoamista mahdollisuuksista ja olisivat valmiimpia tukemaan sen kehitystä.
Suomessa tarvitaankin kunnianhimoista suunnitelmaa ekosysteemitilinpidon toteuttamiseksi. Tähän asti Suomen ekosysteemitilinpitoa on edistetty pilottien avulla. Nyt tarvitaan pitkäjänteistä työtä ja sille riittävä rahoitus. Julkishallinnon tuleekin tehdä päätöksiä sekä ekosysteemitilinpidon rahoituksesta että eri instituutioiden rooleista ekosysteemitilinpidon toteuttamisessa.
Ekosysteemitilipidon toteutuksen alkuvaiheessa olisi panostettava positiiviseen, itseään vahvistavaan kehityskulkuun. Lähde: Arola, 2023
Terhi Arola on tutkija Syken yhteiskunnan muutos -yksikössä, jossa hän tarkastelee luontotiedon vaikuttavuutta FEO-hankkeessa. Vapaa-aikanaan hän nauttii luonnon virkistysarvoista niin lähimetsissä kuin kansallispuistoissakin.
Tutustu myös
Terhi Arola (2023). Barriers and enablers of use of ecosystem accounting. Pro Gradu, Helsingin yliopisto.
Suomen ekosysteemiobservatorio – FEO -hanke
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.