Uutinen 31.8.2023 klo 20.40
Nature Climate Change -lehti kutsui Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevän polaarialueisiin erikoistuneen merentutkijan Letizia Tedescon kommentoimaan äskettäin julkaistua tieteellistä artikkelia, jonka aiheena on Pohjoiselta jäämereltä kerätty ainutlaatuinen mittaussarja eläinplanktonin liikkeistä. Mittaussarjansa avulla Hauke Floresin tutkimusryhmä on ennustanut merijään vähenemisellä olevan arktisen meren ekosysteemille radikaaleja ei-toivottuja vaikutuksia (linkki Flores et. al artikkeliin). Tedescon kommentti "Zooplankton dilemma in the twilight" julkaistiin Nature Climate Change -lehden News and Views -osastossa 28. elokuuta.
”Arktisen merijää dramaattisen vähenemisen myötä auringonvaloa pääsee aiempaa enemmän ja syvemmälle veteen. Valon määrän lisääntyminen vaikuttaa sekä merijäässä elävien levien että kasviplanktonin kukinnan dynamiikkaan. Eläinplanktonin on puolestaan noustava pintavesiin saadakseen leviä ja kasviplanktonia ruoakseen, mutta pintaan nousevalla eläinplanktonilla on suuri riski joutua itse saalistetuksi. Pysyäkseen mahdollisimman piilossa saalistajiltaan eläinplankton nousee pintavesiin vain pimeän aikana”, kertoo Tedesco.
”Tämä eläinplanktonin vertikaalinen liikkuminen merivedessä on yksi poikkeuksellisimmista esimerkeistä eliöiden synkronoidusta liikkeestä maapallolla. Napa-alueiden valtamerissä eläinplanktonin liikkuminen on selkeästi kausiluonteista. Polaaripäivän, eli yöttömän yön, aikana eläinplankton pysyy syvällä, ja polaariyön, eli kaamoksen, aikana se nousee pintavesiin”, Tedesco selittää.
Syyskuussa 2020 Hauke Floresin johtama tutkimusryhmä lähetti Pohjoiselle jäämerelle uudenlaisen autonomisen biofyysisen observatorion. Uudenlainen observatorio pystyi ensimmäistä kertaa tallentamaan samanaikaisesti sekä eläinplanktonin pystysuuntaiset muuttoliikkeet että jään alla vallitsevan valon määrän ja niiden muutokset. Observatorio tallensi tietoja reilun puolen vuoden ajan ajelehtiessaan noin 1000 kilometrin matkan Pohjoisella jäämerellä.
”Tiimi havaitsi, että eläinplankton alkaa nousta pintaa kohti syksyllä, kun valon määrä vähenee tietyn raja-arvon alapuolelle. Tiimi yhdisti tuon valon määrän kynnysarvon ilmastomalleihin. He havaitsivat, että jo noin kolmen vuosikymmenen kuluttua eläinplankton pysyisi syvissä vesissä jopa kuukauden pidempään kuin nykyisin”, Tedesco kertoo.
Merkittävä ekologinen mukautuminen sisältää aina myös mahdollisuuden ravintoketjun muutoksiin tai jopa romahdukseen
”Tällainen muutos eläinplanktonin toiminnassa lisäisi meren perustuotannon ja toisenvaraisen tuotannon ajoituksen välistä epäsuhtaa. Se heikentäisi eläinplanktonin ja sitä kautta myös Jäämeren avainlajin turskan selviytymispotentiaalia, mikä vaikuttaisi suoraan kaikkiin ravintoketjussa ylempänä oleviin lajeihin.”
Tedesco muistuttaa, että kaikki organismit pystyvät jollakin tavalla sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Lajeilla on erilaisia sopeutumiskeinoja, joten näin ollen Floresin tutkimusryhmän antaman skenaarion lisäksi on myös muita kehitysmahdollisuuksia. ”Ehkä eläinplankton kehittyy saalistajia välttääkseen pienikokoisemmaksi, ehkä sen liikkumistapa tai valon määrän kynnysarvo muuttuu. Mitä tahansa tapahtuukin, merkittävä ekologinen mukautuminen sisältää aina myös mahdollisuuden ravintoketjun muutoksiin tai jopa romahdukseen”, Tedesco sanoo.
Jatkossa kaamosajan tapaisiin vähälle tutkimukselle jääneisiin ajanjaksoihin tulisi keskittyä enemmän. Tarvitsemme lisäksi entistä vankempia mallinnuksia, jotta ottavat huomioon muutokset valon määrässä eri vuodenaikoina sekä organismien erilaiset sopeutumiskeinot ja -mahdollisuudet. Vasta niiden avulla voimme tuottaa luotettavampia ennusteita”, Tedesco sanoo.
Sykellä on Suomessa valtakunnallisesti tärkeä rooli napa-alueiden ympäristökysymysten osaajana ja asiantuntijana. Arktisen alueen ja myös Etelämantereen tutkimuksella on Sykessä pitkä historia, ja ne ovat edelleen vahvasti Syken agendalla. Sekä Suomen arktisen politiikan strategia että Suomen Etelämanner-tutkimusstrategia korostavat arktisen ympäristöosaamisen merkitystä. Arktisen ympäristötutkimuksen osalta Syke on ollut ympäristöministeriön arktisen työn solmukohta ja pitkäjänteinen tukilaitos. Syken arktisen ympäristötutkimuksen osaaminen on ministeriöiden käytettävissä politiikan muotoilussa ja tukena.
Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevä erikoistutkija Letizia Tedesco edustaa Suomea muun muassa Kansainvälisen arktisen tieteen komitean IASC:n kryosfääritutkimuksen työryhmässä ja on jäsenenä ilmastonmuutostutkimukseen keskittyvän WCRP-ohjelman (World Climate Research Programme) pohjoisia meriä käsittelevässä paneelissa.
Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevä erikoistutkija Letizia Tedesco edustaa Suomea muun muassa Kansainvälisen arktisen tieteen komitean IASC:n kryosfääritutkimuksen työryhmässä. © Kuva: Letizia Tedesco
Linkit uutisessa mainittuihin Nature Climate Change -lehden artikkeleihin: