Hankkeen tausta
Järvien rehevöityminen on seurausta ravinnepitoisuuksien, usein etenkin fosforipitoisuuden liiallisesta noususta. Se heikentää niin järvien ekologista tilaa, uhkaa useita järviluontotyyppejä ja lajeja kuin vähentää myös järvien virkistyskäyttöarvoa. Ulkoiseen kuormitukseen kohdistuvat toimenpiteet ovat pitkällä aikavälillä tärkeimpiä rehevöitymisen torjuntaan tähtääviä toimenpiteitä, sillä niiden avulla vähennetään järveen kertyvän fosforin määrää. Useimmilla rehevöityneillä järvillä tarvitaan kuitenkin toimenpiteitä myös sisäisen kuormituksen, eli sedimentistä vapautuvien ravinteiden vähentämiseksi.
Monet sisäisen kuormituksen torjuntaan tähtäävät järvikunnostusmenetelmät pyrkivät ehkäisemään fosforin vapautumista sedimentistä. Sisäinen kuormitus on kuitenkin järvien luontainen puhdistumisprosessi, jonka ehkäisy ei usein tuota pysyviä tuloksia. Sen sijaan järviin päätyneiden ravinteiden poistoon tähtäävät menetelmät voisivat tarjota ratkaisun pitemmällä tähtäimellä. Alusveden poisto, suodatus ja palautus kunnostettavaan järveen on innovatiivinen kerrostuville järville soveltuva menetelmä, jossa hyödynnetään rehevän järven sisäistä fosforikuormitusta ja pyritään poistamaan alusvedessä olevia ravinteita kerrostuneisuuskaudella. Menetelmää on pilotoitu lupaavin tuloksin Lahden Kymijärvellä vuodesta 2018 saakka. Ravinteet Poistoon: Alusveden suodatusmenetelmän sovellettavuus (RaPo) -hankkeessa jatkokehitetään Lahden Kymijärvellä pilotoitua alusveden suodatusmenetelmää.
Hankkeen tavoitteet ja tuotokset
RaPo-hankkeen tavoitteena on kehittää alusveden suodatusmenetelmän kustannustehokkuutta ja käynnistää menetelmän toteutus ja vaikutusten seuranta uudella järvikohteella. Pilottikohteeksi on valikoitunut Inkoon Linkullasjön. Hankkeen tuloksena saadaan uutta tietoa alusveden suodatuksen sovellettavuudesta yleisemmin hyödynnettävänä kerrostuvien järvien kunnostusmenetelmänä.
Hankkeessa tehtiin pilottikohteella kesäkaudella 2023 kestävät vedenlaatua ja sedimenttiä koskevat taustaselvitykset, joiden perusteella menetelmän toteutus on suunniteltu. Pilotti ja sen aikainen vaikutusten seuranta toteutetaan kesän 2024 aikana. Hankkeen tulosten perusteella tuotetaan valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston sivuille menetelmäohje, joka tulee edesauttamaan alusveden suodatuksen jalkautumista yhdeksi keinoksi vesienhoidon suunnittelussa ja vesienhoidon mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa.
RaPo-hankkeen kohdejärvenä on rehevöitynyt Linkullasjön Inkoossa © Kuva: Laura Härkönen
Lisätietoja
Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus (Syke), etunimi.sukunimi@syke.fi
Dosentti Leena Nurminen, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi