© Adobe Stock
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan tarkkaa ja ajantasaista tietoa maankäytöstä ja sen muutoksista. Tieto tukee niin raportointia, suunnittelua, seurantaa kuin päätöksentekoakin.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Mammutti-hanke on viiden organisaation yhteisponnistus, jossa on kehitetty yhteistä tietopohjaa maankäytön ja sen muutosten seurannalle. Hankkeen lähtökohtana ovat olleet sidosryhmiltä kerätyt tietotarpeet. Hankkeessa toteutettiin useampi valtakunnallinen tietotuote neljään eri teemaan: metsät, suot ja kosteikot, maatalousalueet ja rakennettu maa. Tietotuotteet ovat pääosin avoimia ja ne julkaistaan organisaatioiden omissa avoimen datan palveluissa.
Kesäkuussa 2023 järjestettävässä seminaarissa (Yhteisellä tietopohjalla kohti parempia ilmastoratkaisuja-tilaisuus) kerromme yhdessä valtakunnallista tulva- ja maankäyttötietoa tuottavan Tiima-hankkeen kanssa esimerkkejä aineistojen erilaisista käyttötarkoituksista.
Myös olemassa olevia tietotuotteita ja prosesseja kehitettiin
Maanmittauslaitoksen maastotietokanta (maanmittauslaitos.fi) on yksi Suomen merkittävimmistä maankäyttöä kuvaavista aineistoista. Se sisältää useita maakäyttöä ja -peittoa kuvaavia kohdeluokkia, joita muut aineiston tuottajat käyttävät ja jatkojalostavat erilaisiin tietotuotteisiin. Siksi on tärkeää, että aineisto on mahdollisimman ajantasainen. Mammutti-hankkeessa on tutkittu maastotietokannan maatalousalueiden ylläpitoprosessin kehittämistä perustuen vihjetietoon. Vuonna 2024 hanke tuottaa entistä ajantasaisemmat, peltolohkorekisterin tiedoilla päivittyvät maatalousalueet.
Suomen metsäkeskus ylläpitää laserkeilaukseen perustuvaa kuviotason tietoaineistoa metsien rakenteesta ja toimenpide-ehdotuksista. Tietoa metsävaroista kerätään ja ajantasaistetaan metsätalousmaiden osalta. Mammutti-hankkeessa keilausaineistoon perustuvaa puustoisuusaineistoa laajennettiin myös muulle kuin metsätalouden käytössä olevalle maalle. Lisäksi tavoitteena on tarkentaa tietoa puustoisen alan muutoksista eri ajankohtien puustotietoja vertaamalla.
Tietotuotteita testattiin kasvihuonekaasuinventaariossa
Kansainväliset kasvihuonekaasulaskennat edellyttävät tulevaisuudessa entistä enemmän paikkaan sidottuja laskelmia. Mammutti-hankkeessa vastattiin tähän tarpeeseen tekemällä valtakunnan metsien inventoinnin ja kasvihuonekaasuinventaarion mukaisia pinta-alalaskentoja maaluokista. Lisäksi selvitettiin mahdollisuuksia laskentojen yhtenäistämiseen paikkatietoaineistojen avulla. Hankkeessa tuotettuja paikkatietoaineistoja on testattu laajasti osana kasvihuonekaasuinventaario-laskentaa.
Tiiviillä yhteistyöllä parannetaan säännöllistä seurantaa
Suomessa maankäyttö- ja maanpeitetietoa kerätään ja ylläpidetään useissa organisaatioissa ja niiden yhdistäminen kattaviksi maankäyttöä kuvaaviksi aineistoiksi on usein haastavaa. Yhteistyön mahdollisuuksista ja tiivistämisestä keskusteltiin hankkeen aikana paljon. On tärkeää löytää toimintatavat, jotka mahdollistaisivat maankäytön ja muutostiedon säännöllisen ja entistä ajantasaisemman seurannan.
”Resurssien ja osaamisen yhdistämisellä saadaan yhdessä aikaan enemmän. Mammutti-hankkeen kaltainen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, kun kehitämme peruspaikkatietojen tietosisältöjä tiiviissä vuorovaikutuksessa sekä tiedon tuottajien että hyödyntäjien kanssa. Näin kerättävät tiedot vastaavat mahdollisimman hyvin tietotarpeisiin, kun etsitään ratkaisuja isoihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sen vaikutusten minimointiin”, sanoo erikoissuunnittelija Elise Järvenpää Suomen ympäristökeskuksesta.
Mammutti-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta (mmm.fi), jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja.
Tule kuulemaan lisää aiheesta seminaariin ”Yhteisellä tietopohjalla kohti parempia ilmastoratkaisuja” 5.6.2023.
Lisätietoa ja ilmoittautuminen
Hankkeessa tuotetut aineistot julkaistaan pääosin avoimina aineistoina
Julkaistut aineistot (04/2023):
- Maatalousmaa 2020
- Maatalousmaa 2021
- Turvetuotantoalueet ja niiden jälkikäyttö
Julkaistaan toukokuussa 2023:
- Maanpeite 2 m 2022 (Scalgo)
- Maanpeite 2 m 2022 kasvillisuuden korkeudella (Scalgo, Syke)
Syksyllä julkaistaan vielä aineistot rakennetun alueen maankäyttöstä (2021) ja rakennetun maankäytön muutoksista 2017-2021 sekä tarkasteluja käytöstä poistuneista maatalousmaista 2000-2020 sekä taajamien maankäytöstä ja -peitteestä.
Maanmittauslaitoksen tuottamat aineistot ja metatiedot:
Maanmittauslaitoksen tiedostopalvelu (maanmittauslaitos.fi)
- Maastotietokannan maatalousmaat ja niityt 2010, 2016 ja 2020
- Käytöstä poistuneet maastotietokannan maatalousmaat 2010, 2016 ja 2020
Suomen metsäkeskus:
Suomen metsäkeskuksen aineistot julkaistaan avoimessa metsä- ja luontotietopalvelussa (metsakeskus.fi). Metsämaski on jatkuvasti päivittyvä tietotuote ja puustoisen alueen maski julkaistaan palvelussa kesän aikana.
Lisätietoa
Lue lisää Mammutti-hankkeesta täältä:
https://www.syke.fi/hankkeet/mammutti
Erikoissuunnittelija Elise Järvenpää Syke, p. +358 407 016 650 (etunimi.sukunimi@syke.fi)