Kiristyvätkö pohjavesialueiden suojeluvaatimukset?

Uutinen 23.2.2023 klo 8.39
Tyttö juo lähteestä.
© Kuva: Erkki Makkonen, Vastavalo

Euroopan unionin vesipuite- ja pohjavesidirektiivi sekä unionin tuomioistuimen vuonna 2018 antama ratkaisu pohjaveden laatunormien merkityksestä muodostavat tiukan lähtökohdan pohjavesien suojelulle. Tämän lisäksi Suomessa on voimassa kansallinen pohjavesien pilaamiskielto. Aiemmin Suomessa on tulkittu, että ympäristönsuojelulaissa säädetty pohjaveden ehdoton pilaamiskielto on vaatimuksiltaan tiukempi kuin EU:n pohjavesiä koskevat velvoitteet.

Pohjavesien suojelun lähtökohdat ja Euroopan unionin tuomioistuimen linjaus

Euroopan unioni ja kansallinen lainsäädäntö velvoittavat pohjaveden tilan parantamiseen ja kieltävät sen pilaamisen.

Pilaavien aineiden pääsyä pohjaveteen tulee ehkäistä tai rajoittaa ja pohjavesissä tulee saavuttaa ”hyvä tila”. Hyvän tilan arvioinnissa sovelletaan pohjaveden ympäristölaatunormeja. Laatunormien ei ole kuitenkaan tulkittu määrittelevän pohjaveden pilaantumista. Nykyisen käytännön mukaan lupaharkinnassa sovelletaan ympäristönsuojelulain pilaamiskieltoa, jota ei ole sidottu laatunormeihin vaan tapauskohtaiseen riskinarvioon.

EU-tuomioistuin on 2018 antamassaan päätöksessä linjannut, että kiellettynä pohjaveden pilaamisena pidetään jo yhden haitallisen aineen laatunormin ylittymistä yhdessä havaintopaikassa. Jos linjausta tulkitaan ankarasti, mahdollisuudet toteuttaa rakennus- ja muita hankkeita pohjavesialueella kapenevat huomattavasti. Seurauksena ovat todennäköisesti myös lisääntyvät puhdistustoimenpiteet pilaantuneilla maa-alueilla.

LaatuNOPPA-hanke

Ympäristölaatunormit pohjaveden pilaantumisen ja puhdistustarpeen arvioinnissa eli LaatuNOPPA-hankkeessa (2022–2024) tarkastellaan, miten EU:n vesipuite- ja pohjavesidirektiivi ja edellä mainittu tuomioistuimen ratkaisu tulisi ottaa huomioon kansallisessa lainsäädännössä ja tämän tulkinnassa. Taustaksi selvitetään laatunormien soveltamiskäytäntöjä eri EU-maissa sekä kootaan tietoa pohjavesien suojeluun tähtäävästä sääntelystä.

Tavoitteena on varmistaa pohjavesien riittävä suojelu, selkeyttää hallinnollisia käytäntöjä ja lisätä ennakoitavuutta pohjavesialueilla toteutettavien hankkeiden suunnittelussa. Lisäksi tunnistetaan mahdolliset kansallisen lainsäädännön kehittämistarpeet.

Tutkimushanke toteutetaan Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoituksella (VN Teas). Tutkimus valmistuu vuoden 2024 alussa.

Taustaa

Elintärkeä pohjavesi

Suomessa 65 prosenttia vesilaitosten jakamasta talousvedestä on pohjavettä. EU-tasolla pohjavesi on yleisin makean veden esiintymä, jonka varaan alueellinen vesihuolto on usein perustettu. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen on vaikeaa ja kallista, joten pohjaveden laadun heikentyminen tulee pyrkiä estämään ennakolta. Jos pohjavesi on jo pilaantunut, on tärkeää estää pilaantumisen leviäminen ja haitta-aineille altistuminen esim. talousveden välityksellä.

Hankesivut verkkopalveluissa

EU-tuomioistuimen päätös

Blogikirjoitus Itä-Suomen yliopiston verkkopalvelussa

Lisätietoja

Johtava tutkija Jaana Sorvari, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 25 2159, etunimi.sukunimi@syke.fi


Aihealue:
Kohderyhmä: