Riisipelto Portugalissa. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi viljeliöiden voi olla tarpeen harkita viljelykasvin vaihtoa esimerkiksi riisistä maissiin. © Adobe Stock
Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien arviointiin on kehitetty uusi menetelmä, joka helpottaa muutokseen sopeutumiseen liittyvää päätöksentekoa epävarmoissa olosuhteissa. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijoiden johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa sovellettiin numeerisia malleja ilmastovaikutuksista ja suuria tietoainestoa tulevista muutoksista ilmastossa.
Uuden menetelmän avulla voitiin arvioida kriittisten vaikutusten todennäköisyyttä viljasatojen, vesivarojen, ihmisten terveyden ja ekosysteemien osalta. Tutkimusryhmä keskittyi kolmeen sopeutumisen kannalta tärkeään näkökulmaan: mitkä sektorit ja alueet ovat herkimpiä ilmastonmuutokselle, kuinka kiireellistä on tehdä asialle jotain ja mitkä ovat sopivimmat sopeutumiskeinot?
Kuinka todennäköisiä ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tietyllä alueella?
Todennäköisyyksiin pohjautuvia ennusteita tulevaisuuden epävarmuustekijöiden kuvaamiseen on ollut käytettävissä jo jonkin aikaa, mutta nyt niiden avulla on ensi kertaa arvioitu suoraan ilmastonmuutoksen vaikutusten riskejä ja sitä, miten ja milloin niihin on parasta reagoida. Tutkimusryhmä rakensi niin sanottuja vaikutusvastepintoja, jotka ennustavat, kuinka lämpötilan, sateen ja muiden vaikuttavien tekijöiden muutokset voivat muuttaa ilmastovaikutuksia. Nämä voidaan yhdistää mihin tahansa ilmastoennusteeseen, joka vastaa tiettyä tulevaisuuden kasvihuonekaasupitoisuuksien skenaariota. Skenaariot kuvaavat vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, jotka vaihtelevat erittäin paljon fossiilisia polttoaineita käyttävistä yhteiskunnista hiilineutraaliin tulevaisuuteen.
”Pystymme nyt hyödyntämään laskennallisesti vaativia todennäköisyysennusteita ilmastonmuutoksesta. Näin voimme arvioida tulevien vaikutusten todennäköisyyttä muuttuvan ilmaston epävarmuustekijät huomioon ottaen. Laskemalla vaikutusten riskit tulevaisuuden skenaarioille voimme arvioida sopeutumistoimien tehokkuutta ja helpottaa päätöksentekoa", sanoo tutkimusta johtanut erikoistutkija Stefan Fronzek Sykestä.
Viljelykasvit voi valita sade-ennusteiden mukaan
Tapaustutkimuksia tehtiin eri puolilla Eurooppaa. Yksi alueista on Etelä-Portugalissa sijaitseva Vale do Gaion tekojärvi, jota käytetään veden varastoimiseen riisipeltojen kastelua varten. Ilmaston lämpenemistä ja sateiden vähenemistä ennustavien skenaarioiden osoitettiin lisäävän vakavan vesipulan todennäköisyyttä alueella, jos alueella jatketaan riisin viljelyä totuttuun tapaan. Siirtyminen riisistä esimerkiksi maissiin tai vehnään, jotka vaativat vähemmän kastelua, mahdollistaa kastelualueen laajentamisen. Tutkimus osoitti, että käytetty analyysikehikko hyödytti eri sopeutumistoimien tarkastelua, valintaa ja ajoittamista.
”Tällainen tieto voi auttaa viljelijöitä päättämään, milloin on parasta tehdä mitäkin sopeutumistoimia”, tiivistää tutkimusprofessori Timothy Carter Sykestä.
Menetelmää testataan edelleen
Uutta menetelmä testataan parhaillaan Suomessa useilla toimialoilla alueellisessa mittakaavassa Suomen Akatemian rahoittamassa Adapt-FIRST-hankkeessa. Sitä sovelletaan myös Suomen metsiin kohdistuvien vaaratekijöiden tutkimisessa Euroopan komission rahoittamassa EIFFEL-hankkeessa.
Lisätietoa
- Erikoistutkija Stefan Fronzek, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 122
- Tutkimusprofessori Timothy Carter, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 094
- Projektin verkkosivut: Adapt-FIRST -hanke
-
EIFFEL-hanke
Tieteelliset artikkelit
- Fronzek, S., Y. Honda, A. Ito, J.P. Nunes, N. Pirttioja, J. Räisänen, K. Takahashi, E. Terämä, M. Yoshikawa and T.R. Carter (2022). Estimating impact likelihoods from probabilistic projections of climate and socio-economic change using impact response surfaces. Climate Risk Management 38, 100466.
- Carter T.R. and S. Fronzek (2022) A model-based response surface approach for evaluating climate change risks and adaptation urgency. In: Kondrup C. et al. (eds) Climate Adaptation Modelling, p. 67-75. Springer Climate. Springer, Cham.