Uutinen 12.1.2023 klo 10.52
Poika-Loukusan oja Taivalkoskella. © Kuva: Krister Karttunen SYKE
Purojen luontoarvot voidaan turvata vaihtelevan levyisillä suojavyöhykkeillä – metsänomistajat kaipaavat tietoa ja monipuolista neuvontaa
Joustavammille puroympäristöjen suojelumenetelmille ja monipuolisemmalle metsäneuvonnalle on kysyntää metsäomistajien joukossa. Tämä selvisi juuri päättyneessä hankkeessa, jossa selvitettiin paikkatietoaineistojen hyödyntämismahdollisuuksia puronvarsien luontoarvojen turvaamisessa sekä metsänomistajien suhtautumista vesiensuojeluun.
Vaihtelevan levyiset suojavyöhykkeet tasalevyisten sijaan
Rantametsien kasvilajisto voitaisiin turvata paremmin vaihtelevan levyisillä suojavyöhykkeillä, joiden suunnitteluun voidaan käyttää paikkatietoaineistoja. Tällaiset suojavyöhykkeet voivat olla myös taloudellisesti kannattavampia kuin perinteiset tasalevyiset suojavyöhykkeet, sillä rantametsien tärkeimmät luontoarvot sijaitsevat kosteilla, vähätuottoisilla alueilla. Suojavyöhykkeiden rajaussuositukset löytyvät hankkeen loppuraportista.
Räätälöityjen suojavyöhykkeiden suunnittelu on mahdollista, koska avoimet metsänhoidon ja vesiensuojelun paikkatietoaineistot ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina.
Metsänomistajat arvostavat vesiensuojelua Pohjois-Pohjanmaalla
Virkistyskäyttö ja maisema-arvot korostuivat kyselyssä metsänomistajien motiivina omistaa metsää. Vesiensuojelua pidettiin tärkeänä ja ylivoimaisesti suurin osa – 72 % vastaajista – halusi hyödyntää vaihtelevan levyisiä suojavyöhykkeitä tulevissa hakkuissa. Näistä lähes puolet oli valmis jättämään 5–30 metriä leveitä suojavyöhykkeitä. Kyselyyn vastasi yhteensä 2140 metsänomistajaa.
”Puronvarsien omistajat olivat muita metsänomistajia haluttomampia valitsemaan metsäsuunnitelman mukaisen tai metsäammattilaisen suositteleman vaihtoehdon. Metsänomistajat todella kaipaavat avointa tietoa ja entistä monipuolisempaa neuvontaa”, kertoo kyselytutkimusta koordinoinut Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkija Mari Annala.
Rantametsien kasvilajisto paikallistetaan kosteusolosuhteiden avulla
Tärkeimmäksi rantametsien kasvilajiston kuvaajaksi osoittautui kosteusindeksi, joka on laserkeilausaineistoon perustuva maaperän kosteusolosuhteita kuvaava paikkatietoaineisto.
”Koillismaalla mitattiin maaperän todellista kosteutta ja kartoitettiin puronvarsien kasvilajistoa. Kosteusindeksi osoittautui varsin luotettavaksi maan kosteuden kuvaajaksi”, kertoo hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija Heikki Mykrä Sykestä.
Kosteusindeksistä haarukoitiin raja-arvo, jonka perusteella purojen suojavyöhykkeet voitaisiin rajata niin, että monimuotoisin kasvilajisto säilyy. ”Jos suojavyöhykkeet rajattaisiin kosteusindeksin arvon 0,5 metriä mukaan, saataisiin monimuotoisin kasvilajisto ja rantametsien ekologisesti tärkeimmät kosteat alueet suojattua metsähakkuilta”, Mykrä jatkaa. Myös vesiensuojelun kannalta tällä tavalla rajatut suojavyöhykkeet olisivat todennäköisesti tehokkaita, kunhan kiintoaineen kulkeutuminen suojavyöhykettä kauempaa huomioidaan vielä erikseen eroosioherkillä kohteilla.
Paikkatietoon ja luontoarvoihin perustuva pienvesien suojavyöhykkeiden suunnittelu (GIS-SUS) -hanke
Hanke toteutettiin vuosina 2020–2022 yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Suomen metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hankkeen rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hankkeen loppuraportti suojavyöhykkeiden rajaussuosituksineen on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen raportteja -sarjassa.
Lisätietoa
Tutkija Mari Annala, julkaisun pääkirjoittaja, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 050 591 5703, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Heikki Mykrä, hankkeen vetäjä, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 436, etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkkejä
Julkaisu: Paikkatietoon ja luontoarvoihin perustuva metsäpurojen suojavyöhykkeiden suunnittelu – GIS-SUS -hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja -sarja, SYKEra 47/2022.
Hankesivu: Paikkatietoon ja luontoarvoihin perustuva pienvesien suojavyöhykkeiden suunnittelu (GIS-SUS)