Uutinen 21.11.2022 klo 11.05
Ryhmäpäällikkö Kaisa Korhonen-Kurki (vas.) ja erikoistutkija Kati Vierikko Suomen ympäristökeskuksesta ovat osa BioAgora-hanketta koordinoivaa tiimiä. © Kuva: Maija Airos
Suomen ympäristökeskus SYKE koordinoi useita kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Yksi niistä on heinäkuussa 2022 käynnistynyt BioAgora-hanke. Hankkeessa rakennetaan ja tiedepohjaista päätöksentekoa tukeva palvelu, jolla varmistetaan tutkimus- ja seurantatiedon laaja hyödyntäminen luonnon monimuotoisuutta koskevassa päätöksenteossa.
BioAgora-projekti tukee EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamista ja kehittää tieteen ja politiikan rajapinnalla menetelmiä tutkimustiedon tehokkaampaan hyödyntämiseen. Hanke kestää viisi vuotta, ja sillä on 22 partneria 13 maasta. Hanke menestyi Horisontti Eurooppa -haussa, josta se sai rahoitusta 11,8 miljoonaa euroa.
Miten tällaista valtavaa hanketta koordinoidaan? Erikoistutkija Kati Vierikko ja ryhmäpäällikkö Kaisa Korhonen-Kurki Suomen ympäristökeskuksesta ehtivät vastaamaan kysymykseen kesken BioAgora-hankkeen kiireistä aloitustapahtumaa.
Miten juuri SYKE päätyi koordinoimaan hanketta?
Vierikon mukaan BioAgoran kaltaiseen laajaan hankkeeseen haluttiin vahva osaaja eli organisaatio, jolla on aikaisempaa kokemusta tieteen ja politiikan väliseen rajapintaan keskittyvistä projekteista. SYKE on esimerkiksi ollut mukana kehittämässä myös muita verkostoihin perustuvia palveluja, kuten Alternetia, Eklipseä ja Opplaa, jotka pyrkivät edistämään tutkimustiedon käyttöä päätöksenteossa.
”Meillä SYKEllä on siis pitkä historia aiheen parista, ja Euroopassa meidät tunnetaankin luotettavana tekijänä. Pienemmällä ja kokemattomammalla partnerilla ei välttämättä olisi resursseja näin ison hankkeen koordinointiin. Täten oli luontevaa, että koordinaattorin rooli tuli meille”, selittää Vierikko.
Olette molemmat hankkeen koordinaattoreita. Millaiset ovat roolinne hankkeessa?
”Olen koordinaattorina eli mahdollistajana”, kertoo Vierikko. ”Meitä koordinaattoreja on useita, eli jokaisen tehtävä hankkeessa on hieman erilainen. Itse olen esimerkiksi yhteydessä Euroopan komissioon ja seuraan, että hanke ja työryhmien työskentely etenevät suunnitelman mukaisesti.”
Korhonen-Kurki on hankkeen Scientific co-coordinator. “Eli olen hankkeen tieteellinen koordinaattori yhdessä saksalaisessa Helmholz-instutuutin ympäristötutkimuskeskuksessa UFZ:ssa työskentelevän Marie Vandewallen kanssa. Vastuullamme on nimenomaan hankkeen tieteellinen sisältö sekä erilaisten toimintamuotojen kehittäminen tieteen ja politiikan rajapinnalle."
Mitä hankkeen koordinointi tarkoittaa käytännössä?
”Aluksi keskitytään hankkeen käynnistämiseen ja huolehditaan, että työryhmät aloittavat niille sovitut tehtävät. Koordinointiin liittyy paljon käytännön juttuja, kuten raportointi ja yhteydenpito. Koordinointi on toisinaan aika vaativaa, mutta SYKEssä on järjestetty hyvin tuki kansainvälisten hankkeiden koordinoinnille”, sanoo Vierikko.
Korhonen-Kurjen mukaan kiinnostavinta koordinaattorina on katsoa, millaisia toimintamalleja hanke voi kehittää tutkimustiedon- ja seurantatiedon hyödyntämiseksi EU-tasolla. Kehittämisessä hyödynnetään oppeja aikaisemmista kokemuksista ja hankkeista. Vierikon koordinaattorin tehtävässä kiinnostavinta on hyvän yhteishengen luominen ja yhdessä ideoimisen mahdollistaminen.
”Koordinaattorina täytyy varmistaa, että tekemisen meininki on positiivista. Koordinaattorin täytyy huolehtia, että kaikki partnerit ovat samalla sivulla, eikä ketään jätetä jälkeen. Etenkin, kun BioAgora keskittyy uuden ja tärkeän palvelun rakentamiseen ja komissiolla on isot odotukset hanketta kohtaan, on koordinaattorilla erityisen tärkeä rooli”, Vierikko kertoo.
Vierikon mukaan koordinaattorin täytyy osata ratkoa ristiriitoja ja sovittaa erilaisia intressejä yhteen, sillä etenkin isojen hankkeiden sisällä partnerit saattavat toisinaan olla eri mieltä asioista. Käytännössä tämä tarkoittaa jatkuvan dialogin käymistä ja sellaisen ympäristön luomista, jossa ihmiset uskaltavat tuoda esiin eroavia näkemyksiä. ”Koordinaattorille kuuluu sellaisen oikeudenmukaisen ja reilun tekemisen varmistaminen”, toteaa Vierikko.
Miten hanke kytkeytyy SYKEn tavoitteisiin?
”Sekä SYKE että BioAgora pyrkivät jalkauttamaan biodiversiteettistrategiaa Euroopassa”, kertoo Vierikko, ”SYKEn yksi keskeisistä tavoitteista on nimenomaan luontokadon pysäyttäminen ja haluamme viedä biodiversiteettitutkimusta vahvemmin osaksi päätöksentekoa.”
”Lisäksi SYKE ja BioAgora tavoittelevat kunnianhimoista ja pysyvää muutosta. Murrosta, jonka seurauksena päätöksenteossa huomioitaisiin biodiversiteetti kokonaisvaltaisesti”, Vierikko lisää.
Lopuksi, nyt kun BioAgora on koolla 1. yhteisessä kokouksessa, mitkä ovat fiilikset?
Sekä Vierikko että Korhonen-Kurki ovat hyvillä fiiliksillä. ”Koko konsortio on positiivisella mielellä ja porukka on innoissaan”, Vierikko sanoo. Korhonen-Kurki komppaa: ”Hanke on saatu tosi hyvin käyntiin ja suunnitelmat on selvillä, miten tästä jatketaan!”
Lisätietoja
- Erikoistutkija Kati Vierikko, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 029 525 2084, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Ryhmäpäällikkö Kaisa Korhonen-Kurki, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 029 525 1412, etunimi.sukunimi@syke.fi
-
BioAgoran verkkosivut
BioAgora-hanke saa EU:lta rahoitusta. Sen näkemykset edustavat kuitenkin ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, eivätkä välttämättä EU:n tai Euroopan komission (Horisontti Euroopan) näkemyksiä. Näin ollen EU:ta tai rahoittajaa ei voida pitää niistä vastuullisena.