Uutinen 21.9.2022 klo 14.53
Etelä-Savon kunnat etsivät yhdessä ELY-keskuksen ja konsulttiryhmittymän kanssa parhaita käytäntöjä kaavojen saattamiseksi tietomallimuotoon. Työ on tiivistä vuoropuhelua, jossa paikallisen hiljaisen tiedon arvo on korvaamaton.
Voimassa olevat kaavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (VOOKA) -pilotissa luodaan toimintamalli, jolla kaikkien Suomen kuntien asema- ja yleiskaavat viedään kansalliseen tietomallimuotoon. Projektia koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE. Pilotin toteutuksesta vastaa kesällä tehtävään valittu Ubisplan-konsulttiryhmittymä, ja sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä Etelä-Savon kuntien ja ELY-keskuksen kanssa.
– Työhön liittyy paljon aineiston hankintaa, käsittelyä, selvittelyä, harmonisointia, siivousta, vertailua, kaavan dokumenttien keräystä ja puutteiden tunnistamista, Ubigun toimitusjohtaja ja konsulttiryhmittymän projektipäällikkö Ilpo Tammi selventää.
Käytännössä konsulttiryhmittymä vertaa kuntien kaava-aineistoja etenkin Maanmittauslaitoksen aineistoihin. Näin saadaan selville kaavojen poikkeavuudet.
– Tietojen laatu vaihtelee kuntien välillä ja jopa kuntien sisällä. Eri tahojen ylläpitämät samankaltaiset aineistot voivat poiketa toisistaan yllättävänkin paljon. Esimerkiksi kunnan ja Maanmittauslaitoksen aineistojen välillä näkemys voimassa olevien kaavojen määrästä voi paikoin poiketa toisistaan selvästi. Lisäksi on ilmennyt erilaisia käytäntöjä siinä, miten aineistot on laadittu. Kaavoissa on paljon historiallista kerrostumaa, Tammi kertoo.
Kaavaindeksien eli kaavojen hakemistokarttojen tietoja pystytään vertailemaan osin automaattisesti. Epävarmat kohdat liputetaan ja tarkastetaan ja eroavaisuuksien syyt selvitetään. Joskus kyse voi olla siitä, että kaikkia aineistoja ei ole ollut vertailussa saatavilla. Erot voivat johtua myös vaihteluista kaavoitusmittauksen tarkkuudessa tai siitä, että kaikkia kaava- tai mittaustietoja ei ole päivitetty kiinteistötietojärjestelmään.
VOOKA-pilotoinnin lopputuloksena Etelä-Savon kuntien asema- ja yleiskaavat, mukaan lukien rantakaavat, on saatettu kansalliseen tietomallimuotoon. Koko kaavaa ei kuitenkaan siirretä tietomallimuotoon, vaan vain kaava-alueen ulkoraja, johon kytketään kaavaan liittyvät kaavamääräykset ja kaavaselostus.
Pilotoinnissa tavoitteena on yksi kaava-aineisto; kaavojen harmonisointi siten, että ne täyttävät sekä kunnan että viranomaisten tarpeet. Yhtenäisiä ratkaisuja haetaan yhdessä kuntien kanssa.
– Meillä on 22.9. kuntien kanssa työpaja, jossa käymme läpi esimerkkejä aineistojen eroavaisuudesta. Yhdessä pyrimme selvittämään ongelmat niin, että löydetään kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, Tammi kertoo.
Yhtenäisen toimintamallin lisäksi pilotissa laaditaan ohjeita ja hallintamalli, joiden avulla työtä jatketaan valtakunnallisesti. Tavoitteena on, että kaavatiedot ovat saatavilla koko Suomen kattavasti tietojärjestelmässä 1.1.2029 mennessä.
– Halusimme aloittaa tämän vaativan hankkeen pilottiprojektilla, koska ei ollut tiedossa valmista prosessia siihen, miten työ kannattaa tehdä. Pilotissa kertyvät havainnot, kokemukset, esiin nousevat esteet ja niiden syyt sekä epäonnistumisetkin ovat kaikki todella arvokasta tietoa. Pilotti luo pohjaa ja viitoittaa tietä jatkotyölle, kertoo projektipäällikkö Kaarina Vartiainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Esimerkkikuvaus asemakaavaindeksiaineistojen vertailusta. Eri indeksiaineistoista jokin voi vastata alkuperäisen kaavan rajausta osin tai täysin, ja todellisuus voi olla eri aineistojen yhdistelmä. Usein asemakaavoissa rajaukset noudattavat kiinteistörajoja, mutta eivät aina (esim. yleiset alueet, laajat kiinteistöt, jne). Samalla kuitenkin kiinteistörajojen (ja rajapyykkien) tulkinta- ja mittaustarkkuuksissa on eroja.
Paikallistuntemus ja historiatieto korvaamatonta
Pilotissa mukana oleminen vaatii kunnilta kaavojen toimittamisen lisäksi aineistojen etsimistä ja vuoropuhelua. Vaikka tämä lisää työkuormaa tällä hetkellä, tulevaisuudessa työ helpottuu.
– Kunnissa on resurssit tiukalla ja kaavojen toimittaminen ja aineistojen etsiminen voi tuntua ylimääräiseltä työltä. Pitkällä aikavälillä yhteneväisessä muodossa oleva aineisto, joka on yhdessä paikassa saatavilla, helpottaa kuntien ylläpitotaakkaa sekä parantaa tiedon ja palvelun laatua, Tammi painottaa.
Selvitys- ja harmonisointityössä keskeinen rooli on Etelä-Savon ELY-keskuksen maankäyttöasiantuntija Jari Ahosella. Ahonen on ollut mukana Etelä-Savossa syksyllä 2020 käynnistyneessä KaavaDigi-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää rakennetun ympäristön tietojen digitaalisuutta maakunnassa. Hankkeessa on kartoitettu kaikkien kahdentoista kunnan kaava-aineistot ja kuntien käyttämät paikkatieto-ohjelmat. Ahoselle on pitkän uran aikana kertynyt runsaasti tietämystä alueen kaavoituksesta sekä kuntien tarpeista, hän myös tuntee kaavoituksen asiantuntijat alueella.
– Useimmissa kunnissa kaavat on jo skannattu PDF-muotoon, mikä on nopeuttanut työtä. Eniten puutteita on ollut ranta-asemakaavoissa, mutta niidenkään aineistojen skannaaminen ja kaavarajojen digitointi ei ole ylitsepääsemätöntä. Kun työ on kerran tehty, aineisto säilyy ja tieto on kaikkien käytettävissä. Tämä helpottaa kuntien työtä jatkossa. Hankkeessa ja sen pilotissa syntyvä aineisto jää myös kuntien käyttöön, Ahonen sanoo.
Ahosen osaaminen ja verkostot ovat olleet pilotissa korvaamattomia.
– Jarilla on paljon hiljaista tietoa siitä, miten asioita on joskus tehty ja miksi niitä on tehty tietyllä tavalla. Vastaavanlaista hiljaista tietoa on runsaasti myös kunnissa, mutta monin paikoin mm. kaavoittajia eläköityy lähivuosina paljon, ja voi olla, että kaikki hiljainen tieto ei siirry eteenpäin. Nyt, kun tuo tieto on vielä tavoitettavissa, alkaa olla viimeiset hetket tehdä tätä työtä, Tammi painottaa.
Myös yhteistyö Maanmittauslaitoksen kanssa on ollut sujuvaa.
– Maanmittauslaitos teki todella nopeasti tarvittavat muutokset kiinteistötietojärjestelmään, jotta saimme kaavatiedot käyttöömme, Tammi kiittelee.
VOOKA-hankkeen tavoitteena on viedä kaikkien Suomessa voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen kaavarajat valtakunnalliseen yhteentoimivaan tietomallimuotoon ja siirtää aineisto rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Työhön sisältyvät myös ranta-asemakaavat ja rantayleiskaavat. Pilotin toteutuksesta vastaa Ubisplan-ryhmittymä, johon kuuluvat Ubigu, Gispo ja Plandisain -yritykset.
Hanke kytkeytyy ympäristöministeriön ja SYKEn Ryhti-hankkeeseen, joka uudistaa rakennettua ympäristöä koskevan tiedon hallintaa, käsittelyä ja hyödyntämistä. Osana Ryhti-hanketta toteutetaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, johon kootaan alueidenkäyttöä ja rakennuksia koskevat tiedot yhteentoimivassa muodossa.
Kysy lisää
Toimitusjohtaja Ilpo Tammi
Ubigu Oy, pilottivaiheen konsulttiryhmittymän yhteyshenkilö
etunimi.sukunimi@ubigu.fi
p. 050 434 7939
Maankäyttöasiantuntija Jari Ahonen
Etelä-Savon ELY-keskus, pilottialueen yhteyshenkilö
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
p. 050 396 2076
Erikoistutkija Kaarina Vartiainen
Suomen ympäristökeskus SYKE, VOOKA-hankkeen projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@syke.fi
p. 050 436 1796