Mikromuoveista olivat tutkittavina polyesterikuidut ja autoliikenteessä syntyvät rengashiukkaset. © Kuva: Riku Lumiaro
Mikromuovien ja kemikaalien yhteisvaikutukset maaperän eliöihin vaihtelevat paljon muun muassa mikromuovin laadun mukaan, kertoo uusi tutkimus.
Maaperään päädyttyään mikromuovit voivat olla vuorovaikutuksessa erilaisten kemikaalien, esimerkiksi maataloudessa käytettävien kasvinsuojeluaineiden kanssa. Suurin osa mikromuovien ja kemikaalien yhteisvaikutuksista tehdyistä tutkimuksista on tähän mennessä keskittynyt vesiympäristöön, ja vain harvat ovat käsitelleet niiden vaikutuksia maaperässä. Syyskuun 15. julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin polyesterikuitujen ja rengashiukkasten vaikutuksia hyönteismyrkky kloripyrifossin myrkyllisyyteen maaperän niveljalkaisille.
Tieteellinen artikkeli ”Modulation of chlorpyrifos toxicity to soil arthropods by simultaneous exposure to polyester microfibers or tire particle microplastics” julkaistiin Applied Soil Ecology -julkaisussa 15.9.2022. Tutkimuksen pääkirjoittaja Salla Selonen työskentelee erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE).
”Tutkimamme kaksi niveljalkaislajia, hyppyhäntäinen Folsomia candida ja maasiira Porcellio scaber, ovat molemmat tärkeitä hajottajia maaperässä”, kertoo erikoistutkija Salla Selonen.
Kokeissa käytetty kemikaali, klorpyrifossi on laajalti käytetty hyönteismyrkky. Klorpyrifossi otettiin käyttöön vuonna 1965. Nykyisin sen käyttö on monissa maissa kielletty, mutta kehittyvissä maissa sitä käytetään edelleen yleisesti. Klorpyrifossi on hitaasti hajoava yhdiste, jonka jäämiä on havaittu ruuassa ja vedessä.
Kokeissa käytettiin kahta mikromuovilaatua: polyesterikuituja ja rengaspartikkeleita. Molemmat ovat yleisimpiä ympäristöön päätyviä mikromuoveja, mutta niiden polymeerirakenne, muoto ja lisäaineet ovat erilaisia.
Tutkijoiden tavoitteena oli selvittää, muuttaisiko mikromuovi klorpyrifossin myrkyllisyyttä maaperäeläimille ja sitä, vaikuttaisiko mikromuovin laatu asiaan. Lisäksi haluttiin tietää, vaikuttaako mikromuovin ja klorpyrifossin yhdistelmä eri niveljalkaislajeihin eri tavalla.
Selvisi, että erilaisilla mikromuovilaaduilla on erilainen vaikutus. Renkaista irronnut mikromuovi vähensi klorpyrifossin aiheuttamaa niveljalkaisten kuolleisuutta huomattavasti, polyesterikuidut vähemmän.
”Tuloksemme kertovat, että molemmat mikromuovilaadut, mutta etenkin rengaspartikkelit, heikensivät klorpyrifossin vaikutuksia”, kertoo Salla Selonen. ”Se kertoo myös siitä, kuinka tärkeää maaperään kohdistuvien riskien ymmärtämisen kannalta on tutkia mikromuovien ja muiden maaperän haitta-aineiden yhteisvaikutuksia.”
Tutkimus oli osa mikromuovien vaikutuksia tutkinutta kansainvälistä projektia "Impacts of MicroPlastics in AgroSystems and Stream Environment" (IMPASSE). Projektia johti Norjan vesitutkimuslaitos NIVA.
Linkki tutkimusartikkeliin:
Salla Selonen, Anita Jemec Kokalj, Hiba Benguedouar, Somayye Sadat Alavian Petroody, Andraž Dolar, Damjana Drobne, Cornelis A.M. van Gestel: Modulation of chlorpyrifos toxicity to soil arthropods by simultaneous exposure to polyester microfibers or tire particle microplastics, Applied Soil Ecology, Volume 181, 2023.
Lisätietoa:
Erikoistutkija Salla Selonen, s-posti: salla.selonen@syke.fi