Uutinen 14.9.2022 klo 10.31
Itämeren rautamangaanisaostumia. © Kuva: Laura Kaikkonen.
Merellistä kaivosteollisuutta on ehdotettu kestäväksi vaihtoehdoksi, jonka ympäristövaikutukset ja louhinnan kustannukset jäisivät perinteistä kaivostoimintaa pienemmiksi. Tuoreen Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kaivostoiminta matalilla merialueilla – kuten Itämerellä – on ristiriidassa kansainvälisten suojelu- ja kestävyystavoitteiden kanssa, ja tuo mukanaan suuret ympäristöriskit. Tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkijatohtori Laura Kaikkonen työskentelee Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa. Tutkimuksen toinen tekijä on Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevä erikoistutkija Elina Virtanen. Virtanen työskentelee myös tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa.
Akkumetallien kysyntä lisää kiinnostusta merenpohjan mineraaleihin
Merellisten mineraalien metallipitoisuus on usein korkea. Tällä hetkellä erityisesti akkumetallien, kuten nikkelin ja koboltin, kasvava kysyntä on lisännyt kiinnostusta merenpohjan mineraaleihin.
Matalien merialueiden kaivostoimintaan on kiinnostusta myös Itämeren alueella. Esimerkiksi eräs ruotsalainen kaivosyhtiö on hakenut lupaa kaivostoiminnan aloittamiseksi Pohjanlahdella. Yhtiön tavoitteena on louhia meren pohjassa olevia rautamangaanisaostumia. Itämeren alueella malmimetallien louhiminen merialueelta olisi uusi teollisuudenala. Muualla maailmassa matalilta merialueilta on louhittu muun muassa tinaa ja timantteja.
Syvänmeren mineraalien hyödyntämispotentiaali on tunnistettu jo aikaa sitten. Syvänmeren kaivostoimintaa on kuitenkin rajoittanut huoli toiminnan vaikutuksista ekosysteemeihin. Elina Virtanen muistuttaa, että syvänmeren lajit tunnetaan edelleen huonosti ja uusia tieteelle tuntemattomia syvänmeren lajeja tulee vastaan jatkuvasti.
Kaivostoiminta syvänmeren alueilla on myös huomattavan kallista. Niinpä ihmiskunnan kasvaviin mineraalitarpeisiin etsitään nyt ratkaisua matalien merialueiden mineraalien louhinnasta. Matalien merialueiden mineraalien hyödyntämiseen ei teknologiakaan aseta estettä, sillä hyödyntäminen onnistuisi esimerkiksi imuruoppaamalla.
Kansallinen lainsäädäntö puuttuu ja sitä tarvitaan
Mineraaleja ja arvokkaita metalleja löytyy kaikilta maailman merialueilta. Myös Suomen merialueilta löytyy runsaasti mineraaleja. Suomen merialueilla mineraaleja on rautamangaanisaostumissa, joita Kaikkonen ja Virtanen kuvasivat aiemmassa tutkimuksessaan vuonna 2019.
Matalien merialueiden mineraaleja ei ole vielä hyödynnetty laajasti. Toiminnan sääntelylle ei ole vielä kansallista lainsäädäntöä, mikä sekin osaltaan houkuttelee kaivosteollisuutta merelle.
Tunnetut matalilla merialueilla sijaitsevat mineraaliesiintymät, joiden kaupallisen hyödyntämisen arvioidaan olevan mahdollista nykymenetelmillä. © Kuva: Elina Virtanen
Merialueiden kaivostoiminnan riskejä ei tunneta
Kaivosteollisuuden ympäristövaikutuksia matalilla merialueilla ei vielä tunneta. Laura Kaikkonen arvioi, että todennäköisesti sen ympäristövaikutukset ovat samankaltaiset kuin esimerkiksi ruoppauksessa. Ekosysteemien toipuminen ruoppauksesta voi kestää vuosikymmeniä. Lisäksi matalien merialueiden ekosysteemit ovat jo entuudestaan kovilla rannikkoalueille keskittyvän ihmisen toiminnan takia.
Mineraalien louhinta merenpohjasta muuttaa elinympäristöjä ja lajiyhteisöjä ja aiheuttaa paikallista lajikatoa. Louhinnan epäsuorat vaikutukset, kuten pöllyävän pohja-aineen ja pohjasta vapautuvien haitallisten aineiden leviäminen ja veden samentuminen heikentävät nekin meriympäristön tilaa.
Elina Virtanen toteaa, että toiminnan ympäristövaikutukset ovat ristiriidassa nykyisten suojelu- ja kestävyystavoitteiden kanssa.Kaivostoimintaan matalilla merialueilla tulisi suhtautua varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Toimintaa ei pidä sallia ennen kuin sen riskit on kartoitettu. Tutkijat muistuttavat, että mikäli kaivostoiminta alkaa ennen asianmukaista lainsäädäntöä, toiminnan keskeyttäminen voi osoittautua vaikeaksi ja vahingot peruuttamattomiksi.
Lisätietoja:
- Tutkijatohtori Laura Kaikkonen, Itämeren suojelukomissio (HELCOM) ja Helsingin yliopisto, p. 040 184 1370, s-posti: laura.m.kaikkonen@helsinki.fi
- Tutkijatohtori, erikoistutkija Elina Virtanen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus ja Suomen ympäristökeskus (SYKE), p. 050 3853 290, s-posti: elina.a.virtanen@syke.fi
- Linkki 13.9.2022 julkaistuun tutkimusartikkeliin: Kaikkonen, L. & Virtanen, E.. Shallow-water mining undermines global sustainability goals. Trends in Ecology and Evolution.
- Linkki tutkimusartikkeliin Suomen merialueiden rautamangaanisaostumista: Kaikkonen, L., Virtanen, E., Kostamo, K., Lappalainen J. ja Kotilainen A.: Extensive Coverage of Marine Mineral Concretions Revealed in Shallow Shelf Sea Areas, Front. Mar. Sci., 04 September 2019 Sec. Coastal Ocean Processes
-
Linkki Helsingin yliopiston tiedotteeseen (14.9.2022)