Tiedote 11.8.2022 klo 13.00
Itämeren pääaltaan pohjoisosassa sinilevää on havaittavissa pintalauttoina. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus Aranda liikkui alueella 10.8.2022 tutkimusmatkan yhteydessä. © Ilkka Lastumäki / SYKE
Sinilevätilanne on huonontunut aiempiin viikkoihin verrattuna lämpimän sään seurauksena. Sisävesillä sinileväkukintoja on nyt havaittu keskimääräistä enemmän, vaikka järvien pintalämpötilat ovat ajankohdalle tyypillisiä. Myös merialueilla on havaittu paikoittain laajojakin sinileväkukintoja. Pitkään jatkuva lämmin ja tyyni sää on omiaan lisäämään sinileväkukintojen määrää.
Sinilevätilanne huonontunut järvillä
Viime päivien lämmin sää on lisännyt sinilevien määrää järvillä, ja tällä hetkellä sinileväkukintoja esiintyy enemmän kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Järvien sinileväkukinnat ovat lisääntyneet erityisesti Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja Hämeen alueilla sekä Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.
“Elokuun alussa lämmennyt sää sekä voimakkaiden tuulten ja sateiden tuomat lisäravinteet ovat huonontaneet sinilevätilannetta järvillä. Sinileväkukinnat ovat voimakkaimmillaan heinä-elokuussa, mutta niitä voi esiintyä myös myöhemmin syksyllä, mikäli lämmin sää jatkuu”, sanoo erikoistutkija Kristiina Vuorio Suomen ympäristökeskuksesta.
Erittäin runsaita sinileväkukintoja ei tällä viikolla ole havaittu valtakunnallisen sinileväseurannan sisävesihavaintopaikoilla. Runsaasti sinilevää esiintyy kaikkiaan 22:lla ja hieman sinilevää 42 havaintopaikalla. Kansalaisilta on Järvi-Meriwikin ja Vesi.fi-karttapalvelun kautta yhteensä 81 havaintoa, joista 58:ssa on havaittu sinilevää. Vaikka havaintopaikoilla ei ole tavattu erittäin runsaita sinileväkukintoja, kansalaisilta on tullut muita kanavia myöten muutamia havaintoja erittäin runsaista sinileväkukinnoista lähinnä Etelä- ja Keski-Suomen alueilta.
Tuulinen sää voi sekoittaa sinilevälauttoja pintaveteen, ja rannalle ajautuvat kuolevat sinilevämassat voivat värjätä rantoja sinisiksi tai turkooseiksi. Pintavedessä voi edelleen esiintyä kellertäviä tai ruosteenpunaisia kuusen-suopursuruosteen helmi-itiöiden muodostamia lauttoja, jotka eivät ole ihmisille haitallisia.
Järvien pintalämpötilat ovat tällä hetkellä ajankohdalle tyypillisiä. Pintalämpötilat ovat Etelä- ja Keski-Suomessa 17–20 astetta ja Pohjois-Suomessa pääosin 14–17 astetta.
Rehevissä järvissä tai järvenosissa sinilevää on paikoitellen runsaastikin. Satelliittihavainto Vesilahdelta maanantailta 8.8.2022. © SYKE / TARKKA
Merellä ajelehtii sinilevälauttoja
Merialueilla sinilevän pintakukintoja on havaittu enemmän kuin viime viikolla.
“Myös rannikolla sinilevähavaintojen määrä on elokuun alun pitkäaikaista keskiarvoa suurempi”, sanoo erikoistutkija Sanna Suikkanen Suomen ympäristökeskuksesta.
Suurimmassa osassa havainnoista on kuitenkin kyse vähäisistä sinilevämääristä. Erittäin runsaasti sinilevää on havaittu vain yhdellä havaintopaikalla Rauman edustalla, ja runsaasti sinilevää esiintyi seitsemällä paikalla Suomenlahden ja Saaristomeren rannikoilla. Hieman sinilevää on havaittu paikoin Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren rannikkoalueilla.
Suomenlahden avomerialueella levälauttoja on havaittavissa Suursaaresta länteen, ja runsaimmat esiintymät sijoittuvat Porkkalasta aina Ahvenanmaan eteläpuolelle saakka.
Selkämeren eteläosassa on havaittu paikoittain meren pinnassa näkyvää sinilevää, mutta heikompana kuin eteläisillä merialueilla. Länsirannikolla voimakkaat tuulet ovat tuoneet pintaan maa-ainesta, joka samentaa vettä laajoilla alueilla rannikon läheisyydessä. Ilmatieteen laitoksen meripalvelujen mukaan meriveden pintalämpötila on Perämerellä 16–17 astetta, Selkämerellä 15–18 astetta, Saaristomerellä 18–19 astetta, ja Suomenlahdella 18–20 astetta. Loppuviikon ajaksi ennustetaan rauhallista aallokkoa ja heikkoja tai kohtalaisia tuulia, mikä yhdessä helteisten lämpötilojen kanssa saattaa edelleen suosia sinilevien pintakukintaa.
SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Valtakunnallinen sinileväseuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset), kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.
Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.
Sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seurantaan kuuluu yli 400 vakiohavaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa.
SYKE tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.
Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä
Sinileväesiintymät voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin tai lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.
Ilmoita sinilevähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä voit perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille sinilevähavaintoja tai tehdä yksittäisiä havaintoja vesistöillä liikkuessa. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella sinilevähavaintokartalla ja tukevat valtakunnallista sinilevätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa
Itämeri.fi ja Vesi.fi -palveluissa esitettävät sinileväkartat yhdistävät samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja SYKEn satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Keväällä vedessä saattaa esiintyä myös kellertävää havupuiden siitepölyä. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Sinilevämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesiastiassa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Sinileväkukintojen kesän riskiarvio
Sinilevätilannekooste
Satelliittihavaintoja
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Erikoistutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 295 251 757, etunimi.etunimi.sukunimi@syke.fi
Merialueilta
Rannikon sinilevähavainnot
- Erikoistutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 660, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avomeren sinilevähavainnot
- Eotuki@syke.fi
- Tutkija Hanna Alasalmi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 064, etunimi.sukunimi@syke.fi
Itämeren tila
- Tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 029 525 1811, etunimi.sukunimi@syke.fi (12.8. asti)
- Erikoistutkija Henrik Nygård, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 469, etunimi.sukunimi@syke.fi (15.8. alkaen)
Viestintä
- Viestintäsuunnittelija Saara Sivonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 082, etunimi.sukunimi@syke.fi