Sinilevän poistamista ultraäänilaitteella testataan Jäppilän Ahvenlammella vuonna 2021. Kuva: Laura Härkönen SYKE
Ultraääni ei ehkäissyt sinileväkukinnan muodostumista Ahvenlammella kesällä 2021. SYKEn tuoreiden seurantatulosten mukaan se ei myöskään vaikuttanut kasvi- ja eläinplanktonyhteisöihin ja vedenlaatuun. Jäppilän Ahvenlammella pilotoitiin ensimmäistä kertaa Suomessa, voidaanko rehevöitymisen ja sinilevien aiheuttamia haittoja vähentää ultraääneen perustuvalla menetelmällä.
Joidenkin laboratoriotutkimusten mukaan ultraäänen avulla voidaan vähentää sinileväsolujen määrää vedessä vaikuttamalla sinilevien kaasurakkuloihin ja estämällä niitä muodostamasta pintakukintoja. Samalla on havaittu, että ultraääni voi vahingoittaa myös eläinplanktonia ja muuta kasviplanktonia.
”Ultraäänen hyödyntämisen vaikutuksista luonnonvesissä on hyvin vähän aiempaa tutkimustietoa. Muutokset planktoneliöyhteisöissä voisivat heijastua ravintoverkon rakenteeseen ja vaikuttaa koko vesiekosysteemin toimintaan. Seurannan avulla haluttiin varmistaa, ettei ultraääni aiheuta vesistössä haittaa”, kertoo erikoistutkija Laura Härkönen Suomen ympäristökeskus SYKEstä.
Ravinnekuormituksen vähentäminen säilyy tärkeimpänä sinileväkukintojen ehkäisykeinona
”Menetelmällä ei voida vaikuttaa rehevöitymisen varsinaiseen syyhyn eli ylimääräisiin ravinteisiin. Ainoastaan kuormitusta vähentämällä voidaan saavuttaa pitkäkestoisia muutoksia vesistöjen tilassa ja ehkäistä sinilevien massaesiintymiä”, Laura Härkönen painottaa.
Vaikka ultraäänellä onnistuttaisiin väliaikaisesti vähentämään sinilevien runsautta päällysvedessä, ylimääräiset ravinteet eivät katoaisi mihinkään ja rehevöityminen todennäköisesti ilmenisi jollakin toisella tavalla. Näin ollen ravinnekuormituksen vähentäminen on edelleen ensisijainen toimenpide rehevöitymisen haittoja torjuttaessa.
Suuremmalla teholla ja intensiteetillä on suuremmat riskit
Ahvenlammella toteutettujen taajuusmittausten perusteella laitteen tuottama ultraäänen intensiteetti oli hyvin alhainen. SYKEn seurantatulosten perusteella kyseisellä intensiteetillä ja käytetyllä teholla ultraääni ei vaikuttanut lammen sinileviin eikä planktonyhteisöön. Osassa laboratoriotutkimuksia sinileväsolujen vähentämiseen on tarvittu Ahvenlammella mitattuun nähden kymmentuhatkertainen intensiteetti, joka voi ylittää myös uimareiden terveydelle haitallisen raja-arvon.
Mahdollisissa ultraäänen jatkosovellutuksissa tulee olla käytettävissä riittävästi tietoa laitteen tehosta ja laitteen lähettämästä ultraäänen intensiteetistä. Mikäli ultraääntä jatkossa hyödynnetään tässä tutkimuksessa arvioitua suuremmalla teholla ja intensiteetillä, vaikutukset planktonyhteisöön ja vesiekosysteemiin tulee selvittää uudelleen. On epätodennäköistä, että ultraäänen mahdollinen rajoittava vaikutus ulottuisi ainoastaan sinileviin, eikä muuhun planktonyhteisöön.
Sinilevien vihreäksi värjäämää vettä Jäppilän Ahvenlammella kesäkuussa 2021. Kuva: Laura Härkönen SYKE.
UltraPlan-hanke: Sinilevien ultraäänitorjunnan vaikutukset planktonyhteisöön
Maa- ja vesitekniikan tuki ry. rahoitti SYKEn tutkimushanketta, joka päättyi huhtikuussa 2022. Hankkeen yhteistyötahoina toimivat Etelä-Savon ELY-keskus, Keski-Savon ympäristötoimi sekä Ikolan osakaskunta. Lisäksi yhteistyötä tehtiin Sosiaali- ja terveysalan valvonta- ja lupaviraston (Valvira), Säteilyturvakeskuksen (STUK) ja PureWater Finland Oy:n kanssa.
Lisätietoja
Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 009, etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkkejä
Hankkeen tuloksista on julkaistu artikkeli 11.5.2022 ilmestyneessä Vesitalous-lehden numerossa 3/2022.
Hankesivu: Sinilevien ultraäänitorjunnan vaikutukset planktonyhteisöön (UltraPlan)