© AdobeStock
Alkuvuodesta 2020 käynnistynyt koronapandemia vähensi Suomessa kotitalouksien kulutusta ja pienensi suomalaisten hiilijalanjälkeä. Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki oli vuonna 2020 noin 52,6 milj. CO2-ekvivalenttitonnia, mikä on neljä prosenttia pienempi kuin vuonna 2019.
Matkustaminen ja liikkuminen vähenivät
Suurimman pudotuksen kotitalouksien hiilijalanjälkeen aiheutti matkustamisen ja liikkumisen väheneminen. Ulkomaan matkailun päästöt pienenivät yli miljoona CO2-ekv. tonnia, joka on yli 70 prosentin pudotus vuodesta 2019. Liikennepalveluiden hiilijalanjälki pieneni noin 800 000 CO2-ekv. tonnia, mikä vastaa yli 40 prosentin vähennystä edellisvuoteen nähden. Etenkin lento-, laiva- ja junamatkailun hiipuminen vaikutti hiilijalanjälkeen. Yksityisajoneuvojen hiilijalanjälki pieneni vain noin neljä prosenttia, mutta polttoaineiden korkean päästökertoimen vuoksi päästövähenemä oli yli 500 000 CO2-ekv. tonnia.
Yhteiskunnan sulkutoimet ja kodeissa vietetty aika heijastuivat majoitus- ja ravitsemuspalveluiden hiilijalanjälkeen, joka pieneni noin 500 000 CO2-ekv. tonnia. Myös vaatteita ja jalkineita hankittiin vähemmän, mikä pudotti päästöjä noin 260 000 CO2-ekv. tonnia.
Elintarvikkeiden kulutus kasvoi
Tärkein kotitalouksien kulutusmenojen hiilijalanjälkeä nostanut tekijä oli kasvis- ja eläinperäisten elintarvikkeiden kulutuksen kasvu. Etätyö ja -koulu lisäsivät huomattavasti ruuanlaittoa kotona. Elintarvikkeiden hiilijalanjälki kasvoi yhteensä yli 800 000 CO2-ekv. tonnilla. Kasvisperäisten elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hiilijalanjälki kasvoi kymmenen prosenttia ja eläinperäisten elintarvikkeiden seitsemän prosenttia.
Kotoilu kasvatti myös kotien kalusteiden, kodinkoneiden sekä kodin ja puutarhanhoitoon tarvittavien työkalujen ja tarvikkeiden kulutusta, mikä kasvatti hiilijalanjälkeä reilulla sadallatuhannella CO2-ekv. tonnilla.
Kuva 1. Hiilijalanjäljen muutos 2019–2020 kulutushyödykeryhmittäin (tuhatta tonnia CO2-ekv.). Prosenttiosuus kertoo, kuinka paljon kulutushyödykeryhmän hiilijalanjälki muuttui vuodesta 2019 vuoteen 2020. © SYKE
Iso kuva ei muuttunut
Suomen ympäristökeskus SYKEn laskelmien mukaan kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki oli vuonna 2020 noin 2,4 milj. CO2-ekv. tonnia eli neljä prosenttia pienempi kuin vuonna 2019.
Kotitalouksien hiilijalanjälki vuonna 2019 oli 54,9 milj. CO2-ekvivalenttitonnia (CO2-ekv.) ja henkilöä kohden laskettuna 9,95 CO2-ekv. tonnia. Vastaavasti vuonna 2020 kotitalouksien kulutusmenojen hiilijalanjälki oli noin 52,6 milj. CO2-ekvivalenttitonnia. Kyseessä on SYKEn arvioiman hiilijalanjäljen aikasarjan alhaisin arvo.
”Kotitalouksien hiilijalanjälki on pienentynyt vuosien 2010–2019 aikana 26 prosenttia ja tähän vaikuttavat aktiiviset päästövähennystoimet. Vuoden 2020 muutos on siis varsin maltillinen kokonaiskuvassa”, sanoo erikoistutkija Hannu Savolainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Hiilijalanjäljen rakenne pysyi ennallaan
Vaikka joidenkin kulutushyödykeryhmien hiilijalanjäljen prosentuaalinen muutos oli suuri, kotitalouksien hiilijalanjäljen jakautuminen eri kulutushyödykeryhmiin noudatteli pitkälti aiempien vuosien rakennetta. Yksityisajoneuvojen käyttö sekä asuminen ja energia muodostivat kumpikin noin neljäsosan hiilijalanjäljestä, ja elintarvikkeet noin viidesosan. Loput 29 prosenttia muodostuivat muusta tavaroiden ja palvelujen kulutuksesta.
”Ensimmäinen koronavuosi laski ja muutti kotitalouksien kulutusta pakon edessä. Pysyvämmät muutokset saattavat olla seurausta uusien oivallusten tekemisestä koskien vapaa-ajan viettoa, liikkumista, matkailua ja ruokailua. Paluu palvelujen kuluttamiseen tavaroiden hankinnan sijaan tukisi hiilijalanjäljen pienentymistä tulevaisuudessa”, muistuttaa Savolainen.
Kuva 2. Suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljen jakautuminen kulutushyödykeryhmiin vuonna 2020. © SYKE
Lisätietoa
- erikoistutkija Hannu Savolainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, hannu.savolainen@syke.fi, puh. 0295 251 839
- tutkija Mari Heikkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, mari.e.heikkinen@syke.fi, puh. 095 252 211