Koulutuksen osallistujatyypit © Kuva: kirjoittajat
Osana vesiosaamisen kehittämiseen liittyvää täydennyskoulutuskokonaisuutta järjestettiin vesistökunnostuskoulutus, joka on juuri päättynyt. Koulutuksessa ehdittiin käsitellä useita teemoja, mutta syventävälle koulutukselle on selkeästi tarvetta. Koulutuksen aikana havaittiin, että seurannan merkitys on keskeistä vesistökunnostuksen onnistumisen kannalta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus koordinoi koulutuksen suunnittelua ja Akordi Oy vastasi koulutuksen toteuttamisesta.
Koulutukselle suuri tarve
Koulutus herätti suurta kiinnostusta ja mukaan ilmoittautui 118 henkilöä eri puolilta Suomea. Osallistujien joukosta pystyttiin tunnistamaan ainakin seitsemän eri tyyppiä taustan, työtehtävien, kokemuksen ja osaamisen perusteella. Parhaimmillaan koulutuksen aikana tämä monimuotoisuus auttoi kyseenalaistamaan totuttuja toimintatapoja ja syventämään käytyjä keskusteluja. Myös erityisesti uransa alkuvaiheessa olevat kehuivat koulutuksen aikana kokeneempien kollegoiden kanssa käytyjä keskusteluja erittäin antoisaksi.
Toisaalta taas tosiasia on, että monimuotoiselle joukolle on haasteellista järjestää koulutusta, jonka sisällöt vastaisivat kaikkien osallistujien tarpeisiin ja toiveisiin. Osalle koulutuksessa jäätiinkin liian yleiselle tasolle ja he olisivat kaivanneet syventymistä tiettyihin teemoihin. Koulutus ja siihen kohdistunut kysyntä osoitti, että yleisen asiantuntijoille suunnatun koulutuksen lisäksi tarvitaan räätälöityjä täsmäkoulutuksia pienemmälle porukalle.
Koulutuksen rakenne
Alla kuvattu koulutus rakentui osaamistarvekartoitusten ja työpajojen pohjalta tunnistettujen teemojen ympärille: vesiekosysteemien toiminta ja muuttuneisuus, valuma-alueen vaikutus vesistöihin sekä vesistöjen erityispiirteiden ja ongelmien tunnistaminen. Näiden perusteella pohdittiin eri tilanteisiin sopivia kunnostusmenetelmiä. Kunnostushankkeen eteneminen ja hallinnointi, sekä yhteistyö ja verkostot olivat myös ”luupin alla”. Valuma-alueen rooli ja siellä tehtävät toimenpiteet olivat esillä yhtä vahvasti kuin itse vesistössä työskentely.
Seurannan merkitys kunnostuksissa nousi vahvasti esille - paitsi vaikutusten todentamisessa myös jatkotoimenpiteiden valinnassa ja onnistuneen hankkeen takeena. Lisäksi läpileikkaavina teemoina olivat ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus.
Koulutuspäivien teemat, sisällöt ja luennoitsijat. © Kuva: kirjoittajat
Koulutuksen rungon muodostivat seitsemän koulutuspäivää, jotka koostuivat yhteisistä taustoittavista asiantuntijaluennoista sekä paneeleista ja niihin liittyvistä keskusteluista. Mukaan saatiin 27 asiantuntijaa jakamaan viisauttaan. Lisäksi muutamat osallistujat luennoivat tai pitivät sovittuja kommenttipuheenvuoroja.
Koulutukseen sisältyivät myös virtuaaliset maastovierailut, joissa päästiin tutustumaan kunnostushankkeisiin eri puolella Suomea. Yhteisten koulutuspäivien lisäksi työskenneltiin sparraustiimeissä ja erillisissä työpajoissa, joissa osallistujat pääsivät hyödyntämään kokemustaan ja oppimaansa. Osallistujat toteuttivat myös henkilökohtaisen kehittämistehtävän, jossa oli mahdollisuus syventyä tiettyyn teemaan. Tehtävän suoritustapa oli vapaa ja teemat kattoivat laajasti alan eri puolia.
Ideointi ja yhdessä tekeminen motivoi osallistujia
Koulutuksen aikana todettiin, että todellisen kunnostuskohteen ideointi oikeiden aineistojen perusteella ja yhdessä hankkeen intressiryhmien kanssa on antoisaa ja motivoi osallistujia. Viimeisissä työpajoissa vedettiin koulutuksen oppeja yhteen ja työstettiin vesistökunnostusverkoston nettisivuille jaettavaksi ohjeistusta siihen, miten voidaan tunnistaa kunnostustarpeita ja valita tilanteeseen sopiva kunnostusmenetelmä.
Vallitsevan koronatilanteen takia koulutus järjestettiin kokonaisuudessaan etänä. Toteutustavan etuna oli osallistumisen joustavuus ja haittapuolena etävuorovaikutuksen rajoitteellisuus. Esimerkiksi maastovierailujen korvaaminen virtuaalisella toteutuksella on vain osittainen ratkaisu.
Opetusmateriaaleista hyötyä jatkossakin
Palautteen mukaan koulutuksen aikana jaettu opetusmateriaali ja virtuaalinen oppimisympäristö tukivat oppimista. Yli kolmannes vastanneista kertoi jo päässeensä soveltamaan koulutuksessa oppimaansa työssään. Koulutuksen materiaalit ja luennot hyödyttävät vesistökunnostusosaajia jatkossakin – 93 % palautekyselyyn vastanneista aikoi hyödyntää koulutuksen materiaaleja tulevaisuudessa.
Teksti ja lisätietoja:
Timo Yrjänä1, Jonna Kangasoja2, Anni Kettunen2, Sini Raita-aho2, Annina Takala1
1Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, 2Akordi Oy
Suurin osa luentotallenteista on myös muiden kuin koulutukseen osallistuvien katsottavissa: https://vimeo.com/user91693957
Lue lisää kouluksesta: https://www.vesi.fi/blogi-vesistokunnostuskoulutusta-uudella-tavalla/