Uutinen 14.12.2021 klo 13.57
Metsäpuron rannalla kasvaa monipuolinen kasvillisus. © Kuva: Jukka Aroviita
Pienet virtavedet ovat laaja-alaisesti hyvin heikossa tilassa, selviää uuteen paikkatietoaineistoon perustustuvista arvioista. Tilaa heikentävät erityisesti maatalous- ja metsämaiden mittavat ojitukset ja vuosikymmenten saatossa toteutetut perkaukset ja uomien suoristamiset. Suurin osa pienistä täysin luonnontilaisista virtavesistä löytyy maan pohjoisosasta.
Uusi pienvesien paikkatietoaineisto on kaikkien saatavilla
”Monet pienten virtavesien uomista on suoristettu ja niiden valuma-alueella on paljon ojituksia. Nämä ovat keskeisimmät syyt heikkoon tilaan. Toisaalta aineiston perusteella voi löytää puroja, joiden luonnontila ei todennäköisesti ole muuttunut”, erikoistutkija Jukka Aroviita Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.
Uusi pienvesien paikkatietoaineisto on kaikkien saatavilla SYKEn verkkopalvelussa. Tietoja voidaan hyödyntää huonokuntoisten pienten virtavesien paikallistamisen ja kunnostuskohteiden priorisoinnin apuna.
Vesien kunnostustarve tulee selvittää myös maastossa
Arviot on tuotettu uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon.
”Aineistoja käytettäessä on muistettava, että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Toisaalta myös kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa,” muistuttaa Jukka Aroviita.
Tilastomallinnuksella noin 90 000 muuttuneisuuden arviota
Luonnontilan muuttuneisuudesta on tuotettu arviot sekä habitaateille että pohjaeläinlajistolle valtaosalle Suomea. Aineisto sisältää noin 90 000 pienen virtaveden tai virtaveden osan muuttuneisuusarviot.
”Tämä on merkittävä ja aivan uusi tietoresurssi pienten virtavesien hoidon, kunnostuksen ja suojelun tehostamiseen,” iloitsee Aroviita.
Arviot perustuvat tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti SYKEn uomatietokantaa ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita.
Uudet arviot ovat osa luonnon monimuotoisuutta vahvistavaa Helmi-elinympäristöohjelmaa
Uudet arviot on tuotettu SYKEn ”Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI)” -hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen.
Työ jatkaa PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa.
Teksti ja lisätietoja:
Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 222, (etunimi.sukunimi@syke.fi)
Arviot pienten virtavesien luonnontilan muuttuneisuudesta
Hankesivu: Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI)
Uusia keinoja pienten virtavesien tilan arviointiin (Freshabit LIFE IP -hanke)
Pienvesien tilan kartoitus ja tiedon hyödyntäminen vaelluskalojen palauttamisessa Iijoen valuma-alueella (Pienvesi-GIS -hanke)
Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta