© Riku Lumiaro
Suomessa vesien tila on pääasiassa hyvä, mutta parannettavaa löytyy erityisesti rannikkovesien ja jokien kunnossa. PNAS-tiedelehdessä julkaistussa kansainvälisen tutkimusryhmän artikkelissa tuodaan esille, että vesien hyvää tilaa ei saavuteta ja ylläpidetä pelkästään oikeudellisen sääntelyn ja julkishallinnon vesienhoitotyön avulla. Lisäksi tarvitaan yksityisten toimijoiden ja tutkijoiden panosta sekä yhteistyötä kaikkien tahojen välillä. Suomen ympäristökeskus SYKEstä tutkimusryhmään kuuluivat professori Anna-Stiina Heiskanen ja tutkimusprofessori Antti Belinskij.
Vesi on kaikkien yhteinen asia
Tutkimusryhmä esittää, että yhteisten luonnonvarojen, kuten vesivarojen, hallinta edellyttää julkisen sektorin panostusten ohella uusia sopeutuvan hallinnan tapoja. Yhteistoiminnalliset hankkeet tuovat yksityiset ja julkiset toimijat sekä tutkijat yhteen edistämään tietyn alueen luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua. Suomessa vesistökunnostushankkeet ja vesivisiot, joissa keskitytään eri alueiden vesivarojen kestävään käyttöön ja luontoarvojen edistämiseen, ovat hyviä esimerkkejä sopeutuvasta vesivarojen hallinnasta. Viime aikoina SYKE on tehnyt tutkimusta myös esimerkiksi yritysten vesivastuullisuudesta.
Vesien kestävän käytön ja suojelun vapaaehtoinen edistäminen ei voi korvata oikeudellista sääntelyä ja julkista ohjausta. Hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpitäminen kuuluu julkisen sektorin vastuulle osana vesienhoitotyötä. Vapaaehtoinen yhteistoiminta voi kuitenkin täydentää perinteistä luonnonvarojen hallintaa ja olla monesti sitä tehokkaampaa. Perinteinen sääntelymalli ei yksistään riitä, kun yhteisiä luonnonvaroja hallitaan ympäristön, teknologian ja sosiaalisten järjestelmien ja niiden keskinäisen vuorovaikutuksen jatkuvasti muuttuessa.
Kunnostushankkeiden tarve kasvussa
Ilmastonmuutos vaikuttaa olennaisesti vesivaroihin ja sen ennustetaan lisäävän selvästi esimerkiksi vesiin huuhtoutuvaa ravinnekuormitusta. Jatkossa erilaisia vesistöjen kunnostushankkeita tullaan tarvitsemaan entistä enemmän. Tutkimusryhmän huolenaiheena on, että tällaisia sopeutuvan hallinnan prosesseja ei synny riittävän nopeasti, jotta niillä voitaisiin vastata muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin. Siksi julkisen vallan on syytä tukea eri tahojen yhteistoimintaa luonnonvarojen hallinnassa.
Tutkimusryhmä esittää, että julkisen vallan on syytä tukea eri tahojen yhteistoimintaa luonnonvarojen hallinnassa. Oikeuden ja poliittisen tuen avulla voidaan paitsi edistää eri tahojen yhteistyötä vesienhoidossa myös varmistaa, että yhteistyö palvelee vesiensuojelua ja on sosiaalisesti hyväksyttävää sekä reilua eri ihmisryhmien kannalta. Suomessa eri tahojen yhteistyön tukemisesta vesienhoidossa on hyviä esimerkkejä viime vuosilta.
Myös tutkimuksella on artikkelin mukaan keskeinen sija vesien tilan parantamisessa. Tutkimuksen avulla voidaan tuottaa tietoa sopeutuvan hallinnan prosesseja varten ja mahdollistaa reagointi ympäristön tilan muutoksiin. Tieteen, hallinnon sekä yksityisten tahojen vuorovaikutus on keskeistä yhteisten luonnonvarojen sopeutuvassa hallinnassa. Tätä tarkoitusta varten tarvitaan pitkän aikavälin tutkimushankkeita tiedon yhteistuotantoa varten.
Artikkeli on julkaistu osana SYKEn koordinoiman STN BlueAdapt -hankkeen puitteissa tehtävää kansainvälistä yhteistyötä.
Lisätietoa
Professori Anna-Stiina Heiskanen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 251 162
Tutkimusprofessori Antti Belinskij, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 251 088
Artikkeli PNAS-julkaisussa: Governing complexity: Integrating science, governance, and law to manage accelerating change in the globalized commons