Uutinen 26.8.2021 klo 17.06
Talvileikattua järviruokoa ei tarvitse yleensä kuivattaa. Sen varastointiin kelpaa kylmä tuulettuva latotyyppinen tila. © Kuva: Marja Seppälä / Sunkuva
Haittakasviksi ja jätteeksi mielletty järviruoko (Phragmites australis) on lähiluonnon uusiutuva ja biohajoava kasvi, jonka hyödyntäminen on kiertotalouden ytimessä. Kesäisin ruoko tekee hyvää työtä mm. puhdistamalla ravinteita vesistöstä. Kukinnan jälkeen järviruo’on korsi puutuu, jonka myötä sen materiaaliominaisuudet paranevat moniin erilaisiin tuotteisiin. Asiaa on tutkittu ja pilotoitu Suomessa paljon, joten pohjatyö on siltä osin tehty – nyt pitää ryhtyä tuumasta toimeen!
Hyödyntämiskohteet
Talvileikattua järviruokoa voi hyödyntää mm. rakennus- ja käsityömateriaalina, eri tavoin pihoilla ja puutarhoissa sekä ympäristörakenteissa. Olen yksin ja muiden kanssa yhdessä tehnyt siitä kattoja, varjoja, seiniä, erilaisia aidanteita ja sermejä. Olemme testanneet sen käyttöä suodattimena, eroosiosuojana ja katteena vieraslajialueella. Puutarhassani käytän järviruokoa katteena ja kompostissa kuivikkeena. Lisäksi olen tehnyt siitä erilaisia käsityötuotteita, kuten himmeleitä, lampunvarjostimia, mattoja ja ruukunsuojia. Hyödyntämiskohteisiin voi käydä tutustumassa virtuaalinäyttelyssäni tanjakukkola.fi tai livenä Kouvolassa Kettumäen kansanpuistossa.
Järviruo’osta voi tehdä monenlaisia sisä- ja ulkotuotteita. © Kuva: Marja Seppälä / Sunkuva
Mistä kiikastaa, ettei Suomessa ole enemmän toimintaa järviruo’on parissa?
Järviruokoa tulee tarkastella kokonaisuutena aina vesistön kunnostuksesta erilaiseen tuotteistamiseen. Kasvin ominaisuuksien ja sen ympäristö- ja ilmastovaikutusten ymmärtämisen lisäksi tarvitaan erilaista osaamista järviruo’on toimintaketjun eri osa-alueissa, kuten leikkuiden esivalmisteluissa, korjuuketjussa, jatkojalostuksessa, tuotteistamisessa sekä kokemusten kokoamisessa ohjeistuksiksi. Kukaan ei hallitse ruokoketjua yksin, vaan tarvitsemme erilaisia toimijoita puhaltamaan yhteen korteen.
Suomessa on tehty järviruo’on kesäleikkuutta jo vuosikymmeniä. Talvileikkuuta on tehty huomattavasti vähemmän. Onneksi olemme saaneet viime vuosina myös talvileikkaajia, mutta tarvitsemme heitä lisää. Tarvitsemme myös erilaisia tuotteistajia ja käyttäjiä, jotka hyödyntävät vesistöistä kerätyn massan.
Mukaan tarvitaan myös vesialueiden omistajia ja osakaskuntia
Lisäksi tarvitsemme hyvin suunniteltuja leikkuukohteita. Sen suhteen heitän pallon vesialueiden omistajien ja viranomaisten puoleen. Järkevät pidempiaikaiset leikkuukohteet lisäävät yrittäjien uskallusta lähteä kehittämään ja investoimaan korjuuketjuun. Erilaisen ruokoyrittäjyyden muodostumista on hyvä tukea eri tavoin. Maaseudun yrityksille järviruokotoiminta voi tuoda lisäelinkeinoa ja mahdollisuuksia lisätä koneiden, laitteiden ja tilojen käyttöastetta.
Osakaskunnat voivat ottaa esimerkkiä Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunnalta, joka on mahdollistanut ja ollut mukana kehittämässä järviruokotoimintaa. Osakaskunnan puheenjohtaja Matti Järvinen osaa kertoa asioista hyvin etenkin kalaveden osakaskuntien näkökulmasta.
Ruokovarjo kestää tuulet ja tuiskut sekä lumen painon useita vuosia. Ruokotuotteet ovat pitkäikäisiä. © Kuva: Marja Seppälä / Sunkuva
Teksti ja lisätietoja:
Tanja Kukkola, hortonomi, insinööri ja artesaani, puh. 040 5690 486
www.tanjakukkola.fi
Linkkejä:
Järviruoko pihoilla ja puutarhoissa https://www.theseus.fi/handle/10024/502616
Järviruoko viheralueiden katemateriaalina https://www.theseus.fi/handle/10024/501191
Järviruo’on korjuuketjun ja hyötykäytön kehittämishanke 2015-2019 / Lyöttilän yhteisen kalaveden osakaskunta https://www.lyottila.fi/yhdistykset/lyottilan_yhteisen_kalaveden_osa/jarviruo-on-korjuuketjun-ja-hyot/
Ympäristöhallinnon järviruokosivusto https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Ruoko