Tiedote 12.8.2021 klo 12.54
Pintalevälauttoja Suomenlahden suualueella 11.8.2021 © USGS/NASA Landsat Program, SYKE (11.8.2021)
Sinilevätilanne on pysynyt rauhallisena järvillä ja rannikkoalueilla. Sisävesillä sinilevää on keskimääräistä vähemmän. Suomenlahden avomerialueilla sinileväkukintoja on havaittu edellistä kuukautta runsaammin, ja Suomenlahden suulla levälauttoja on noussut pintaan.
Järvillä sinilevätilanne edelleen rauhallinen
Sisävesillä sinilevää on havaittu keskimääräistä vähemmän. Hieman sinilevää havaittiin kolmellakymmenellä ja runsaasti sinilevää havaittiin yhdeksällä valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikalla. Erittäin runsaita kukintoja havaittiin yhdellä havaintopaikalla.
Tälläkin viikolla runsaita ja erittäin runsaita sinileväkukintoja eli sinilevän massaesiintymiä on havaittu, mutta sinilevähavainnot koskevat pääasiassa vähäisiä määriä sinilevää.
– Vaikka sinilevää on tämän viikon aikana havaittu edellisviikkoon nähden hieman enemmän, sinilevätilanne järvillä on edelleen rauhallinen. Tavallisesti järvillä sinilevää ja sinileväkukintoja esiintyy runsaiten elokuussa, kertoo korkeakouluharjoittelija Jere Laine Suomen ympäristökeskuksesta
Viimeisen viiden päivän aikana virallisen seurannan ulkopuolisia havaintoja on tähän mennessä tehty noin viisikymmentä, joista puolessa on havaittu sinilevää.
Järvien pintalämpötilat ovat noin asteen pitkänajan keskiarvoa kylmempiä. Pintavesien lämpötila on maan etelä- ja keskiosissa 18–20 asteen välillä, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla 16–17 asteen välillä sekä Lapin alueella 12–17 asteen välillä.
Rannikolla hieman keskimääräistä vähemmän sinilevää
Sinilevätilanne Itämeren rannikolla on rauhallinen ja vastaa loppukesälle tyypillistä tilannetta. Järvi-meriwikiin sinilevähavaintoja tulee yhä eri rannikkoalueilta, mutta suurin osa niistä koskee vähäistä määrää sinilevää. Havainnoista koostetun sinileväbarometrin mukaan sinilevän kokonaisesiintyvyys on tasaisessa laskussa ja hieman alhaisempi kuin tänä ajankohtana yleensä.
Suomenlahden rannikolla ja Saaristomerellä on raportoitu useilla havaintopaikoilla hieman sinilevää, mutta myös Perämeren rannikolla on yksittäisiä vähäisen sinilevän havaintoja. Joitakin runsaita sinileväesiintymiä tavataan edelleen eteläisillä rannikkoalueilla, erityisesti suojaisissa lahdelmissa ja saaristoissa, joissa veden vaihto ei ole tehokasta. Selkämeren rannikolla on hiljaisempaa, sillä sinilevähavaintoja on raportoitu vain yksi.
Meriveden pintalämpötilat ovat Ilmatieteen laitoksen mukaan Perämerellä 16–17 astetta, Selkämerellä 15–18 astetta, Saaristomerellä 18–19 astetta ja Suomenlahdella 16–18 astetta. Tuulen voimakkuus merialueilla vaihtelee lähipäivinä kohtalaisen ja navakan välillä, ja lauantaista alkaen sää viilenee hieman.
Suomenlahden avomerialueilla sinilevähavaintoja aiempaa runsaammin
Kuluvalla viikolla pilvisyys on haitannut satelliittihavaintojen tekemistä Suomen merialueilla, varsinkin Saaristomerellä sekä monilla rannikkoalueilla. Selkämeren avomerialueen pintalevälautta on viikonlopun jälkeen sekoittunut osittain vesipatsaaseen, mutta paikallisia pintalauttoja on edelleen havaittavissa. Suomenlahden sinileväkukinta jatkuu voimakkaampana kuin edellisen kuukauden aikana. Suomenlahden suulla on levälauttoja noussut myös pintaan. Muualla Suomenlahden alueella pintakukinnat ovat todennäköisiä, mutta pilvisen sään vuoksi satelliittihavaintoja ei ole alkuviikon jälkeen pystytty tekemään.
Tutkimusalus Arandan COMBINE 3 -tutkimusmatkalla on runsaampia sinilevähavaintoja tehty alkuviikosta Suomenlahden suualueella sekä tänään keskisellä Suomenlahdella, jolla sinilevä on jo noussut pintaan raidoiksi.
Sinileväpigmentin määrä on Alg@line-kauppalaivahavaintojen mukaan edelleen koholla koko Helsinki–Tallinna–Tukholma-kolmiossa. Utön tutkimusasemalla sitä vastoin sinilevän biomassa on pysynyt matalana kuluneen viikon ajan.
Sinileväkukintaa Suomenlahdella Helsingissä 11.8. © Seppo Knuuttila
SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Valtakunnallinen sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.
Sinileväseurantaan kuuluu yli 400 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa. Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.
Suomen ympäristökeskus tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.
Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan sinilevää runsaasti sisältävään veteen on aina syytä suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin tai viedään lemmikkieläin eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa
Viime kesänä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Leväkukintojen kesän riskiarvio
Levätilannekooste
TARKKA-palvelu
TARKKA-palvelun kautta voi seurata sinilevätilannetta satelliittihavainnoista. Havaintoja kertyy palveluun päivittäin meri- ja järvialueilta.
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Korkeakouluharjoittelija Jere Laine, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 193, etunimi.sukunimi@syke.fi
- Erikoistutkija Kristiina Vuorio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 757, etunimi.sukunimi@syke.fi
Merialueilta
Rannikon sinilevähavainnot koonnut
- Korkeakouluharjoittelija Lilja Nikula, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 209, etunimi.sukunimi@syke.fi
Rannikon sinilevähavainnot
- Erikoistutkija Sanna Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 660 (16.8. alkaen)
Avomeren sinilevähavainnot
- Eotuki@syke.fi
- Järjestelmäsuunnittelija Mikko Kervinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 275 (13.8. saakka)
- Tutkija Hanna Alasalmi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 064 (16.8. alkaen)
Itämeren tila
- Tutkimusprofessori Markku Viitasalo, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 742, etunimi.sukunimi@syke.fi (13.8. saakka)
- Erikoistutkija Heikki Pitkänen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 516, etunimi.sukunimi@syke.fi (16.8. alkaen)
Viestintä
- Viestintäharjoittelija Venla Valtanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 194, etunimi.sukunimi@syke.fi