Itämeren poiju lähetettiin matkaan SYKEn merentutkimusalus Arandalta lauantaina 5. kesäkuuta 2021. © Kuva: Ilkka Lastumäki / SYKE
Meriroska kulkeutuu pitkiä matkoja. Roskan reittejä Itämerellä ja Jäämerellä voi tänä kesänä seurata verkossa kansainvälisen Plastic in a Bottle -hankkeen sivuilla.
Merten roskaantuminen on ympäristöongelma, joka on viime aikoina saanut yhä suurempaa huomiota. Koko maailman mittakaavassa tärkeimpiä maalta tulevan meriroskan syitä ovat mm. huonosti toimiva jätehuolto, tahallinen roskaaminen ja laiton roskien dumppaus. Osa mereen päätyneestä roskasta vajoaa pohjaan, osa jää kellumaan väliveteen tai meren pinnalle. Valtaosa kelluvasta roskasta on muovia, ja se on peräisin maalta tai merellä tapahtuvasta toiminnasta, kuten meriliikenteestä ja kalastuksesta.
Roskan reittejä ja kulkeutumista merellä ei vielä tunneta hyvin. Lisää tietoa on luvassa tänä vuonna, sillä kesäkuussa Suomen ympäristökeskuksen Pohjoiset meriroskat -hanke lähettää meren armoille kaksi meriroskapoijua. SYKEn yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Arktisen neuvoston mertensuojelutyöryhmän (PAME) sihteeristö Islannissa ja Norjan Polaari-instituutti.
Kenttämestari Tuomo Roine Ilmatieteen laitoksesta ja tutkija Pinja Näkki Suomen ympäristökeskuksesta valmistautuvat laskemaan paikannuspoijun mereen. Jos löydät kuvassa näkyvän poijun rantaan ajautuneena, ota yhteys SYKEn merikeskukseen. Jos tapaat poijun merellä, anna sen jatkaa matkaansa nostamatta sitä vedestä. © Kuva: Ilkka Lastumäki / SYKE
Paikannuspoiju kertoo reitin
Arktinen poiju pääsee matkaan Huippuvuorten länsipuolelta, kun Norjan Polaari-instituutin tutkimusalus liikkuu alueella 23.–27. kesäkuuta.
Meriroskapoijut ovat osa kansainvälistä Plastic in a Bottle -hanketta. Siinä selvitetään vapaasti ajelehtivien poijujen avulla, miten tuulet ja merivirrat kuljettavat kelluvaa meriroskaa pohjoisilla merillä.
Pienten kelluvien GPS-paikannuspoijujen matkaa voi seurata lähes reaaliajassa verkossa (Linkki Plastic in a Bottle -poijujen seurantaan). Jos löydät Itämeren poijun rantaan ajautuneena, ota yhteys SYKEn merikeskukseen palauttamista ja uudelleen käyttöä varten, yhteystiedot löytyvät uutisen lopusta. Jos tapaat poijun merellä, anna sen jatkaa matkaansa nostamatta sitä vedestä.
Pohjoisen Jäämeren roskat kulkeutuvat Euroopasta
”Merivirrat kytkevät valtameren eri osat toisiinsa. Roskat voivat pysyä pinnalla kauan ja kulkeutua hyvinkin pitkiä matkoja virtausten ja tuulen mukana”, kertoo pohjoisesta meriroskayhteistyöstä vastaava SYKEn erikoistutkija Hermanni Kaartokallio. ”Pohjoisella Jäämerellä tavattavista meriroskista suuri osa on peräisin eteläisemmiltä leveysasteilta, erityisesti Euroopasta, mutta tarkkoja reittejä ja kulkeutumista ei vielä tunneta hyvin. Siksi poijut tuottavat arvokasta lisätietoa.”
Itämeren rantavaltiot tekevät meriroskan seurantaa ja roskan vähenemiseen tähtäävää työtä osana Itämeren suojelusopimuksen ja EU:n direktiivien toimeenpanoa. Roskaantumisen vastaisessa työssä ovat aktiivisia myös monet kansalaisjärjestöt. Merien roskaantuminen on tunnistettu ongelmaksi myös Arktisella alueella. Kahdeksan arktisen valtion ja alkuperäiskansojen järjestöjen muodostama Arktinen neuvosto hyväksyi oman meriroskia koskevan toimintaohjelmansa kokouksessaan Reykjavikissa toukokuussa 2021.
”Toimintaohjelman tavoitteena on tukea Arktisten valtioiden toimia meriroskan torjunnassa ja sen aiheuttamien haittojen vähentämisessä sekä kehittää koko Arktiksen laajuista yhteistyötä seurannassa, tutkimuksessa ja tiedottamisessa,” Kaartokallio toteaa. ”Ehdotetut toimet vaihtelevat rantojen siivoamisesta kalastussatamien jätehuollon tehostamiseen ja materiaalien elinkaaren ja panttijärjestelmien kehittämiseen. Se kuvastaa meriroskaongelman monimuotoista luonnetta ja sitä, kuinka laajaa yhteiskunnallista osallistumista ongelman ratkaiseminen vaatii.”
Tietoa Pohjoiset meriroskat -hankkeesta
Pohjoiset meriroskat -hanketta rahoitetaan Suomen ulkoministeriön Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön määrärahalla. Hankkeessa edistetään meriroskien tutkimusta, seurantaa ja hallintaa koskevaa yhteistyötä Suomen, Venäjän, Viron ja Arktisten maiden kesken. Hankkeessa mm. osallistutaan Arktisen neuvoston meriroskatyöhön, selvitetään mikroroskien määrää Itämeren ja Arktisessa merijäässä sekä testataan ja varmennetaan Itämeren maiden käyttämiä meriroskan seurantamenetelmiä. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus, ja se jatkuu vuoden 2021 loppuun.
Lisätietoja ja ilmoitukset rannalle ajautuneesta poijusta:
Erikoistutkija Hermanni Kaartokallio, Suomen ympäristökeskus SYKE, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi, p. +358 295 251 247