Uutinen 24.5.2021 klo 17.32
Pohjois-Savon, Kainuun ja Etelä-Savon kaupunki maaseutuluokkien nettomuutto © YKR/SYKE ja TK 2020
Kajaanissa keskustaajama on ollut pitkällä aikavälillä muuttotappiollinen kaikissa muissa ikäluokissa paitsi 15–20 -vuotiaissa. Vaikka 20–39-vuotiaat hakeutuvat pois keskustasta ja sen liepeiltä, Kajaanin sisempi kaupunkialue on nuorten ja yli 45-vuotiaiden vetämänä ollut muuttovoittoinen jo pitkään. Nettomuutossa kehysalue on sisemmän kaupunkialueen peilikuva lukuun ottamatta yli 64-vuotiaita, joissa molemmat ovat saaneet muuttovoittoa.
Kainuun maaseutu on 30–64-vuotiaiden kohdalla pääsääntöisesti muuttovoittoaluetta, vaikka muuttovoitto ei ole suurta. Tässä ikäluokassa muuttoalttius on kuitenkin matalampi kuin nuoremmilla, joten kokonaismuuttojen osalta alueet ovat muuttotappiolla. Kainuun maaseutualueella on siis vetovoimatekijöitä, jotka vetoavat myöhemmässä elämänvaiheessa oleviin ikäryhmiin. Yli 64-vuotiaat hakeutuvat muuttoliiketietojen perusteella maaseudun paikalliskeskuksiin ja sisemmälle kaupunkialueelle palvelujen ääreen.
Kajaanin kaltaisessa pinta-alaltaan laajassa kunnassa on useita samanaikaisia kehityskulkuja. Pientalorakentamisesta yli kolmannes on suuntautunut keskustaajaman ulkopuolelle, ja näissä uudispientaloissa on nuoret asukkaat. Viime vuosina rakentaminen on hiipunut, mutta samalla keskustaajaman pientalot ovat pysyneet asuttuina. Niissä asuu vain aiempaa pienempiä asuntokuntia. Keskustaajama ei ole viime aikoina juurikaan laajentunut. Oulujärven rannalla sijaitsevassa Vuolijoen kylässä yli puolet tulomuuttajista on yli 40-vuotiaita ja yli neljännes yli 60-vuotiaita. Vuonna 2019 kylä oli muuttovoittoinen. Nuoret ikäluokat jäävät kuitenkin pieneksi, joten siitä on muodostumassa varttuneemman väen asuinalue.
Mikkelissä keskusta-alue vetää nuoria aikuisia sekä vanhempia ikäluokkia ja menettää lapsiperheitä sekä vakiintumisiässä olevia. Kaupunkialueet toimivat lähtöalustana maakunnasta pois suuntautuviin muuttoihin, sillä muista aluetyypeistä muutetaan suhteellisen vähän maakunnan ulkopuolelle. Kaupunkialueiden (ml. kehysalue) tulomuutosta selvästi suurempi osa tulee muualta maakunnasta kuin maakunnan ulkopuolelta, eli kaupunkialue vetää muun maakunnan muuttajia. Ulommalla kaupunkialueella nettomuutto on negatiivista, sillä siellä on yhtä aikaa korkea lähtömuutto muualle maakuntaan ja maakunnan ulkopuolelle sekä paljon sisäistä muuttoa. Maaseudun paikalliskeskukset, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu ovat suhteellisen houkuttelevia maakunnan ulkopuolelta tuleville, sillä tulomuutosta lähes yhtä paljon tulee maakunnan sisältä kuin ulkopuolelta. Sisäinen muutto on yleisin muuttotyyppi maaseudun paikalliskeskuksissa, ydinmaaseudulla ja ulommalla kaupunkialueella.
Yhteistä kolmen maakunnan muuttoliikkeissä on harvaan asutun maaseudun ja ulomman kaupunkialueen voimakas muuttotappio. Sisempi kaupunkialue on kaikissa kolmessa muuttovoitollinen, mutta Kajaanissa muuttovoitto jää hyvin pieneksi. Pohjois-Savossa Kuopion Saaristokaupungin rakentuminen on laajentanut ulompaa kaupunkialuetta aiemmalle kehysalueelle. Tämä näkyy kehysalueen muuttovoiton kasvuna. Siilinjärvi on luokituksessa maaseudun paikalliskeskus.