© Kai Widell
Hiljattain julkaistu Sir Partha Dasguptan raportti The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review rakentuu pitkäjänteiselle luontoa taloustieteen ottein analysoivalle pohjatyölle. Raportti on luonut odotuksia luontoarvojen paremmalle välittymiselle päätöksentekoon. Raportin motivoimana Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Luonnonvarakeskus (Luke) järjestivät 26.4.2021 debatin luontoarvoista.
Luonnon turvaamiseen ja tiedon parempaan hyödyntämiseen tarvitaan pitkän tähtäimen sitoutumista
Debatissa pohdittiin, miten luontoarvot muuttuvat teoiksi, ja onko tutkittu tieto luonnosta ja sen arvoista avain parempiin päätöksiin. Keskustelu oli osa Tutkitun tiedon teemavuoden tapahtumasarjaa.
Keskustelua johdatteli SYKEn tutkimusjohtaja Eeva Primmer, joka on tutkinut luontoarvoja ja luontoarvotiedon välittymistä päätöksentekoon. SYKEssä tutkitaan luontoa, ekosysteemejä ja ekosysteemien tilan kehittymistä. Lisäksi SYKEssä tutkitaan ja tuetaan päätöksentekoa.
Lukesta oli keskustelemassa tutkimuspäällikkö Janne Artell, joka on tutkinut luontoarvoja laajasti taloustieteen menetelmin. LUKEssa tutkitaan luonnonvarojen käyttöä ja sen taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. ”Olemme unohtaneet ulkoisvaikutukset, siksi luontopääoma vähenee ja luontoarvot kärsivät. Luontoa pitäisi arvottaa, jotta se saataisiin tuotua osaksi päätöksentekoa”, Artell valaisi.
”Kyse on systeemisestä muutoksesta”, sanoi finanssineuvos Pekka Morén valtionvarainministeriöstä. Dasguptan raportti on Iso-Britannian valtionvarainministeriön tilaama, samoin kuin 12 vuotta sitten valmistunut ilmastonmuutosta koskeva Sir Nicholas Sternin raportti. ”Valtionvarainministeriön tehtävä on turvata tulevaa ja hallita ilmastonmuutoksen ja luontokadon tuomia uhkia talouspolitiikan ja rahoitusratkaisujen näkökulmasta”, Morén taustoitti.
”Ilman luontoa ei ole hyvinvointia, ei taloutta, ei ihmistä. Kaikkien pitää olla kiinnostuneita luonnosta ja luontoarvoista”, kiteytti johtaja Mari Pantsar Sitrasta. Sitrassa haetaan käytännön työkaluja luonnon vahvistamiseen, erityisten yrityksille, sijoittajille ja kansalaisille. Sitra on jo useita vuosia edistänyt kiertotaloutta, joka on välttämätön luonnonvarojen ja luonnon säästämiselle.
Suomessa päättäjät, kansalaiset ja kuntalaiset elävät lähellä luontoa ja arvostavat sitä. Tutkimus ja tutkijat ovat olleet avainroolissa tuottamassa tietoa luonnosta, ekosysteemipalveluista ja niiden taloudellisesta arvosta. Tutkimus on tuottanut tietoa myös luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ekosysteemeille, ihmisille ja taloudelle sekä taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden reunaehdoista.
Viisi viestiä luontodebatista
1. Ilman luontoa ei ole hyvinvointia, ei taloutta, ei ihmistä
Kaikki tarvitsevat luontoa ja esimerkiksi Suomessa kuntalaiset arvostavat luontoa.
Kaikki me teemme kuluttajina luontoon vaikuttavia päätöksiä. Kuluttajat eivät kuitenkaan tuotteita ostaessaan tiedä niiden tuottamisen aiheuttamia luontovaikutuksia.
Luontotiedon pitää olla kansalaisille pureskellussa muodossa, helposti saatavilla.
Yritykset ovat riippuvaisia luonnosta raaka-aineiden saatavuuden, kustannusten ja maineen kautta.
Kaikkien yritysten tulisi tunnistaa, miten niiden toiminta vaikuttaa luontoon ja millaisia riskejä ekosysteemien heikkeneminen niille aiheuttaa.
2. Luontoarvotietoa ei tarvita aina rahamääräisenä
Ilmastotyöstä tiedetään, että politiikkaa on voitu tehdä tietämättä kaikkia talousvaikutuksia ennakkoon. Hinta muodostuu aina, kun jotain myydään, ostetaan, tuetaan tai verotetaan, mutta se ei suoraan mittaa luontovaikutuksia.
Luontoarvojen muuttaminen rahamääräisiksi voisi kuitenkin edistää niiden huomioimista talouspolitiikassa.
Vain yksittäisissä kehittämiskohteissa, esimerkiksi rakennettaessa luontoalueelle, voidaan arvioida tarkemmin luontomenetyksiä ja hyötyjä.
Kansalaisten, maanomistajien ja päättäjien luontoarvostukset vaikuttavat suoraan siihen, mistä he ovat valmiita maksamaan ja millä hinnalla luonnosta koetusta hyödystä voidaan luopua.
Tärkeämpää kuin arvioida luonnon arvoa euromääräisesti, on arvioida luontovaikutuksia ja niihin liittyviä riskejä. Näille tarvitaan mittareita.
3. Isoihin päätöksiin tarvitaan yleistettyä tietoa
Luontovaikutukset ovat aina paikkaan sidottuja. Ne tapahtuvat siellä, missä maankäyttöä muutetaan tai luonnonvaroja hyödynnetään. Kaupankäynnin myötä luontovaikutuksia aiheutuu kuitenkin myös kaukana sieltä, missä raaka-aineesta jalostettuja tuotteita käytetään.
Luontohaittojen sisällyttäminen valtakunnalliseen, eurooppalaiseen tai kansainväliseen päätöksentekoon edellyttää luontotiedon ja vaikutusarvioiden yleistämistä.
Myös investointien ja rahoituskohteiden vertailuun tarvitaan yleistettyä ja todennettua luontotietoa. Tähän EU:n rahoitusta ohjaava kestävyystaksonomia tuo työkaluja.
Yleisten indikaattorien avulla voidaan suunnitella sääntelyn ja rahoituksen muutosta.
4. Suomessa luontotieto on hyvällä tasolla
Suomessa on hyvä tutkimukseen nojautuva tietopohja ja kansalaisilla hyvät lähtötiedot jo peruskoulusta. Suomalaiset ymmärtävät, mistä kauramaito tulee.
Vaikka yritysten ymmärrys luontoarvoista ja luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä on vasta alkutekijöissään, Suomessa on myös edelläkävijäyrityksiä, jotka ovat tehneet aktiivisesti luonnon suojelua ja ennallistamista.
Luonnon arvottamisen osaamista on Suomessa paljon ja sitä hyödynnetään päätöksenteon tukena, mutta ei vielä riittävässä määrin.
Luontotiedon paremmaksi hyödyntämiseksi tarvitaan pitkän tähtäimen sitoutumista. Toisaalta toimenpiteitä luontokadon pysäyttämiseksi on tehtävä nopeasti olemassa olevaan tietoon perustuen.
Luonto- ja ilmastotavoitteet tulee sisällyttää strategioihin ja vaikutukset tulee arvioida.
5. Kunnissa tehdään paljon tärkeitä luontoa koskevia päätöksiä
Kunnat haluavat tarjota asukkailleen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja kuulla asukkaidensa odotuksia luontoalueiden käytön suhteen.
Kunnat ohjaavat maankäyttöä kaavoituksella ja erilaisilla luvilla.
Kuntalaiset voivat vaatia päättäjiltä luonnon huomioimista.
Kuntalaisten tärkeä ajankohtainen vaikuttamisen paikka on kuntavaalit.