Uutinen 14.4.2021 klo 15.45
Maanmittauslaitoksen lasereilausaineiston visualisointia Loviisanjoelta laserpisteiden korkeuden perusteella. © Kuva: Mikko Sane
Uudella entistä tarkemmalla laserkeilausaineistolla voidaan tuottaa tietoa esimerkiksi uomien vedenjohtokykyyn vaikuttavista tekijöistä tai tunnistaa tulvaherkkiä pelto- metsä- ja kaupunkialueita. Näin voidaan kohdentaa tulvienhallintaan vaikuttavia kunnostustoimia ja luonnonmukaisia vesienhallintaratkaisuja tehokkaasti oikeaan paikkaan tai ohjata maankäytön suunnittelua tulvariskialueet huomioiden.
Tarkkaa tietoa maanpinnasta
Keväällä 2020 käynnistyneen kansallisen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelman tuottamat aineistot ja säännöllinen kuvaussykli mahdollistavat vesien hallintaan liittyvien uusien sovelluksien kehittämisen ja maanpinnan ominaisuuksien tarkemman tunnistamisen. Säännöllisesti toistettavat kuvaukset sekä jopa 10 kertaa aiempaa suurempi pistetiheys mahdollistavat useiden erilaisten ympäristömuuttujien havainnoinnin ja muutosseurannan.
Laserkeilauksessa maanpinnan kohteista saadaan pistepilvi (5 pistettä/neliömetri), joista jokainen piste sisältää sijainti- ja korkeustiedon. Näin saadaan tarkkaa kolmiulotteista tietoa maanpinnasta – sen muodoista ja sen päällä olevista kohteista.
LaserVesi-hanke soveltaa aineistoa monipuolisesti
Vuoden 2021 alussa alkanut
LaserVesi-hanke (Laserkeilaus vesien hallinnassa osana kestävää maankäytön ja metsien suunnittelua) hyödyntää uutta laserkeilausaineistoa muun muassa pintavaluntamallinnuksen ja maanpeiteaineiston kehittämiseen. Näin pystytään jatkossa arvioimaan ja seuraamaan ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviä kaupunkialueiden hulevesitulvariskejä, sekä peltojen ja metsien kuivatustilaa ja tulvaherkkyyttä.
Hankkeessa tuotettavassa maanpeiteaineistossa keskitytään aluksi kaupunkialueiden vettä läpäisemättömien ja läpäisevien alueiden tarkempaan tunnistamiseen ja etenkin paljaan maan ja pinnoitetun alueen tarkempaan erottamiseen. Tämä on aikaisempien tutkimusten perusteella havaittu haasteelliseksi. Menetelmän on kehittänyt tanskalainen SCALGO ja sitä on ensimmäisen kerran testattu lupaavin tuloksin juuri Tanskassa.
Aiempaa tarkempi pistepilvi mahdollistaa myös tarkemman uomatulkinnan sekä uomien vedenjohtokykyyn vaikuttavien tekijöiden, kuten virtausta heikentävän umpeenkasvun, tunnistamisen. Tiedon avulla kunnostustoimenpiteitä tai esimerkiksi luonnonmukaisen vesirakentamisen suunnittelua ja toimia voidaan kohdentaa näille ongelma-alueille.
Tavoitteena on tuottaa sijainniltaan ja kattavuudeltaan laadukasta metsäojien paikkatietoa, jolla on käytännön toiminnan kannalta keskeinen merkitys muun muassa vesiensuojelussa, suometsätaloudessa, suoelinympäristöjen monimuotoisuuden ylläpidossa ja turvemaiden hiilitaselaskennassa.
Laserkeilausaineistosta kehitettävällä pintavaluntamallinnuksella voidaan tunnistaa tulvaherkkiä peltoalueita. © Kuva: Pasi Valkama
Aineistot kaikkien käyttöön
LaserVesi-hankkeessa tuotetut aineistot tarjotaan kaikkien käyttöön avoimesti ladattavina sekä karttapalveluiden kautta. Esimerkiksi tarkemmalle maanpeiteaineistolle löytyy useita käyttökohteita. Paikallisella tasolla se tarjoaa loppukäyttäjille tarkempaa tietoa maanpeitteestä, ja esimerkiksi kunnat voivat hyödyntää aineistoa omissa analyyseissään tarkempien ennusteiden tekemiseen. Kansallisella tasolla maanpeiteaineisto tarjoaa paremmat lähtökohdat tarkempien hulevesitulvariskikarttojen tuottamiseen ja ohjaamaan maankäytön suunnittelua.
LaserVesi-hanketta koordinoi SYKE ja siinä ovat mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Suomen metsäkeskus ja Maanmittauslaitos. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Yhteistyötahoina mukana ovat myös Metsäteho Oy ja OTSO Metsäpalvelut Oy, Helsingin kaupunki, Salaojayhdistys, Etelä-Suomen Salaojakeskus / KVVY Tutkimus Oy sekä yrityskumppanit SCALGO ja Esri.
Teksti ja lisätietoja:
Erikoistutkija Pasi Valkama, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 252 218, etunimi.sukunimi(at)syke.fi
Hankesivut: Laservesi