Kansainvälinen yhteistyö Barentsin alueen saasteiden vähentämiseksi jatkuu pandemiasta huolimatta

Tiedote 6.4.2021 klo 10.55
Luulajan ministerikokouksen yhteydessä järjestettiin vierailu SSAB HYBRIT -laitokselle helmikuussa 2020.

”Ympäristöteemat ovat vahvasti esillä Barentsin alueen yhteistyössä. Ympäristökysymyksissä, etenkin saastumisen ehkäisyssä olemme nähneet monia menestystarinoita”, totesi ulkoministeri Pekka Haavisto helmikuussa 2021 Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän ulkoministerien tavatessa kansainvälisessä Kirkkoniemi-konferenssissa. Barentsin alueen ympäristönsuojelussa keskeinen rooli on Barentsin euroarktisen neuvoston SHE-ryhmällä (Subgroup on Hot Spots Exclusion), joka keskittyy pahimpien saastuttajien päästöjen vähentämiseen ja ympäristön tilan parantamiseen.

Suomen ympäristökeskus SYKE toimii SHE-ryhmän puheenjohtajana vuosina 2020–2023. Kansainvälinen yhteistyö ryhmässä on jatkunut tiiviinä pandemiasta huolimatta. Ryhmän 100. kokous pidetään 7.4.2021.

”On ilo ja kunnia saada toimia juhlakokouksen puheenjohtajana,” sanoo erikoistutkija Helena Dahlbo SYKEstä. ”Tavoitteenamme on jatkaa työskentelyä päästöjen vähentämiseksi ja ympäristön tilan parantamiseksi.” Dahlbo toimii ryhmän puheenjohtajana yhdessä Venäjän ympäristö- ja luonnonvaraministeriön kansainvälisen yhteistyön ja ilmastonmuutoksen osaston varajohtaja Tamara Dalgatovan kanssa.

Hot spot -lista lyhentynyt merkittävästi

SHE-ryhmässä ovat edustettuina Pohjoismaat ja Venäjä sekä Venäjän itsehallintoalueista Arkangelin alue, Murmanskin alue, Karjalan tasavalta, Nenetsian autonominen piirikunta ja Komin tasavalta. SHE-ryhmä perustettiin vuonna 2010. Yhteistyön tuloksena monissa pahimmin saastuttavissa ns. hot spot -kohteissa on jo saavutettu merkittäviä parannuksia. Alkuperäisellä hot spot -listalla oli 42 kohdetta. Niistä 12 kokonaista ja 3 osittaista kohdetta on poistettu listalta, koska ne ovat vähentäneet päästöjään merkittävästi. Kaikki Barentsin alueen hot spot -kohteet sijaitsevat Venäjällä.

Viimeisimmät poistot listalta tehtiin viime vuoden helmikuussa pidetyssä ympäristöministerikokouksessa, missä listalta poistettiin Komin paperi- ja sellutehtaan jätevedet, Petroskoin jätevedenpuhdistamo, Arkangelin paperi- ja sellutehtaiden dioksiinipäästöt ja Arkangelissa sijaitseva Kotlasin paperi- ja sellutehdas. ”On hienoa, että yhteistyöllä olemme saavuttaneet konkreettisia parannuksia ympäristön tilaan. Kaikki mainitut kohteet ovat onnistuneet vähentämään päästöjään merkittävästi, mikä vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi alueen vesistöihin ja valuma-alueisiin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen toteaa. Ympäristöinvestoinneista ovat pääosin vastanneet joko tuotantolaitokset itse tai rahoitus on ollut paikallista.

Ympäristön tilan paraneminen Luoteis-Venäjällä on myös Venäjän lähialueiden etu. Päästöt eivät tunne rajoja ja leviävät myös naapurimaihin. Esimerkiksi Petsamon alueella sijaitsevien metallisulattojen päästöt ovat heikentäneet ilmanlaatua ajoittain myös Suomen Lapissa. Norjan rajan lähellä Nikkelin taajamassa sijainnut sulatto suljettiin viime vuoden lopulla, ja tämä tulee parantamaan ilmanlaatua molemmin puolin rajaa.

SHE-ryhmän työhön osallistuu suomalaisia asiantuntijoita useista organisaatiosta, SYKEn lisäksi ELY-keskuksista ja Aluehallintovirastosta. Suomen puheenjohtajuuskaudella SHE-ryhmässä kiinnitetään erityistä huomiota jätehuoltoon, jonka kehittäminen on erittäin ajankohtaista Venäjällä. Luoteis-Venäjän harvaan asutuilla alueilla jätehuollon järjestäminen, jätteiden lajittelu ja kierrätys on haastavaa ja vanhat kaatopaikat ovat monin paikoin ratkaisematon ympäristöongelma. Jätehuolto onkin SHE-ryhmän juhlakokouksen keskiössä. Kokouksessa esitellään Suomen ja Venäjän yhteistyöhanketta ”Kestävä jätteiden hallinta”, jota koordinoi Suomen ympäristöministeriö. Vaikka koronapandemia on muuttanut suunnitelmia, hanke on järjestänyt useita webinaareja yhteistyössä venäläisten kumppaneiden kanssa. Juhlakokouksessa kuullaan lisäksi, kuinka Komin tasavallassa on onnistuttu kehittämään jätehuoltoa Barents-yhteistyön avulla.

Jätehuoltohankkeiden lisäksi SHE-ryhmä työskentelee parhaillaan myös mm. kaivosteollisuuteen, pilaantuneiden alueiden kunnostamiseen sekä vesihuollon kehittämiseen liittyvien asioiden parissa. Suunnitteilla on myös webinaarisarja, jossa käsitellään metaanivuotojen mittaamista ja vähentämistä eri teollisuudenaloilla.

Hot spot -kohteiden sijainti Barents-alueella. Vihreä täplä merkitsee listalta poistettua kohdetta, keltainen kohdetta, jossa toimenpiteitä on tehty, oranssi kohdetta, jossa keskustelut ovat käynnissä ja punainen kohdetta, jossa tilannetta ja vastuuta on kartoitettu.

Barentsin euroarktinen neuvosto ja ympäristöyhteistyö

Barentsin euroarktisen neuvoston tavoitteena on vakauden ja kestävän kehityksen edistäminen sekä turvallisuuden lisääminen Barentsin alueella. Neuvoston jäseniä ovat Pohjoismaat, Venäjä ja EU:n komissio. Lisäksi toimintaan osallistuu tarkkailijoita.

Barentsin alue kattaa Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisimmat osat sekä Venäjältä Suomen ja Norjan rajaseudulta Murmanskin alueen ja Karjalan tasavallan, Barentsin mereen rajautuvat Arkangelin alueen ja Nenetsian autonomisen piirikunnan sekä Komin tasavallan. Suomen Barents-alueita ovat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Kainuu.

Barentsin ympäristötyöryhmä (WGE) on yksi aktiivisimmista Barents-työryhmistä. Puheenjohtajuus kiertää Suomen, Venäjän, Ruotsin ja Norjan ympäristöministeriöiden välillä. Suomen ympäristöministeriö toimii ympäristöryhmän puheenjohtajana vuosina 2020–2023. Suomen puheenjohtajuuskauden kärkiteemat ovat hiilineutraali kiertotalous, luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ilmastonmuutos. Suomen puheenjohtajuuskauden aikana SYKE johtaa puhetta SHE-ryhmän lisäksi luonto- ja vesiasioiden työryhmässä (Subgroup on Nature and Water). Suomesta tulee koko Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtaja lokakuussa 2021.

Lisätietoja

Erikoistutkija Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 095, s-posti: etunimi.sukunimi@syke.fi

Lisätietoa Barentsin alueen yhteistyöstä


Kohderyhmä: