Uutinen 16.12.2020 klo 10.36
© Jan-Erik Eriksson, Åbo Akademi
Suomen ympäristökeskus SYKE selvitti maarakentamisen kiertotalouteen liittyvien asetusten ja ohjeistusten toimivuutta pilottikohteiden avulla CircVol-hankkeessa. Hankkeessa tunnistettiin kierrätettäviin materiaaleihin liittyviä haasteita sekä kehitettiin tuotteita ja toimintamalleja, jotka täyttävät säädösten vaatimukset.
Suomessa kaivetaan tai louhitaan vuosittain noin 70 miljoonaa tonnia neitseellistä harju- ja kalliokiviainesta, josta suuri osa käytetään maarakentamisessa. Samaan aikaan kaatopaikoille toimitetaan huomattavia määriä mineraalisia ja muita ominaisuuksiltaan hyödyntämiskelpoisia jätemateriaaleja, joilla uusiutumattoman maa- ja kiviaineksen käyttöä voitaisiin korvata.
”Maarakentamisessa voitaisiin hyödyntää nykyistä huomattavasti enemmän rakentamissa ja vesistöjen ruoppauksessa syntyviä ylijäämämaita sekä jätteistä betonimurskeen ohella muun muassa tuhkaa ja jätteenpolton kuonaa. Jätemateriaalien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin aina niiden teknisen käyttökelpoisuuden ja ympäristöturvallisuuden varmistamista”, sanoo johtava asiantuntija Outi Pyy Suomen ympäristökeskuksesta.
Maarakentamisen kiertotalouden ohjaus sai vauhtia
Vuoden 2018 alussa tuli voimaan uudistunut valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (MARA-asetus). Asetus pyrkii edistämään tiettyjen suurivolyymisten jätemateriaalien turvallista kierrättämistä erityisesti keventämällä viranomaismenettelyä.
SYKE selvitti hankkeen aikana toiminnan kehittymisen esteitä ja edistämisen keinoja. MARA-toiminnan nykytilasta ja sen kehittämistarpeista koottiin ympäristöministeriölle muistio, jonka toivotaan ohjaavan tulevia säädösuudistuksia tarkoituksenmukaiseen suuntaan.
”CircVol-hankkeen aikana kävi selväksi, että koko toimialakenttä tarvitsee koulutuksen ohella foorumeita, joissa kokemuksia ja osaamista voidaan avoimesti jakaa. On tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä laajasti alan toimijoiden kanssa ja kuulla kentän näkemyksiä toiminnan kehittämistarpeista”, sanoo Pyy.
Ympäristöministeriö ja SYKE olivat valmistelleet vuosien 2015−2018 aikana ehdotuksen uudeksi valtioneuvoston asetukseksi, joka koski maa-ainesjätteen hyödyntämistä maarakentamisessa (MASA-asetus). Ehdotuksen yleisenä tavoitteena oli rakentamisen ja vastaavan toiminnan yhteydessä syntyvän, jätteeksi luokiteltavan maa-aineksen sekä maaperän kiinteytyksen sideaineeksi soveltuvan jätteen hyödyntämisen turvallinen edistäminen.
Asetusehdotukseen saatiin noin 50 lausuntoa, joissa siihen ehdotettiin tehtäväksi huomattavia muutoksia. Tällä hetkellä ympäristöministeriön ja SYKEn yhteistyönä on valmisteilla täysin uusi lainsäädäntöratkaisu. Valmistelussa on hyödynnetty CircVol-hankkeen aikana piloteista saatuja kokemuksia ja alan toimijoilta näkemyksiä.
Ruoppausmassojen hyödyntämiseen uusia vaihtoehtoja
Suomessa ruopataan vuosittain keskimäärin kaksi miljoonaa kuutioita meri- ja vesisedimenttejä. Läjityksen haitallisten vesistövaikutusten vuoksi on jo vuosikymmenten ajan pyritty löytämään vaihtoehtoisia tapoja käsitellä ja sijoittaa ruoppausmassoja. Työtä ovat vauhdittaneet myös kiertotalouden ja kestävän kunnostamisen periaatteiden edistämiseen liittyvät muutostarpeet.
SYKE oli mukana CircVol:n Turun seudun pilottikohteissa suunnittelemassa ja arvioimassa ruoppausmassojen stabilointikokeita. Pilotin edetessä todettiin tarve selvittää, olisiko näillekin ruoppausmassoille ollut muunlaisia hyödyntämismahdollisuuksia.
SYKE kokosi tietoa alan kotimaisesta ja kansainvälisestä toiminnasta. Selvityksen mukaan Suomessa ruoppausmassoja on käsitelty lähinnä massastabiloimalla ja hyödyntämällä niitä joko satamarakenteissa tai muissa maarakennuskohteissa. Kansainvälisten esimerkkien mukaisesti käsiteltyjä ruoppausmassoja voitaisiin käyttää esimerkiksi viherrakentamisessa ja kasvatusalustoina tai erilaisten tuotteiden, kuten laattojen ja tiilien, raaka-aineena.
”Ruoppausmassat tulisi nähdä potentiaalisina raaka-aineina, mikä tukisi näiden materiaalien nykyistä monipuolisempaa ja laajempaa hyötykäyttöä. Toivonkin, että selvityksemme rohkaisee suomalaisia toimijoita uusiin avauksiin ja toimintansa kehittämiseen”, sanoo Pyy.
Sedimentteihin liittyvä työ jatkuu SYKEssä myös CircVol-hankkeen jälkeen. Tavoitteena on kehittää sedimenttien ympäristö- ja terveysriskien sekä kunnostustarpeen arviointiin liittyvää ohjeistusta.
Circ Vol -hanke
Circ-Vol-hankkeen tavoitteena oli uusien toimintamallien kehittäminen suurivolyymisten teollisten sivuvirtojen ja infrarakentamisen maamassojen hyödyntämiseksi. Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamaa hanketta toteutettiin vuosina 2018-2020 ja siihen osallistui noin 70 yritystä. Hankkeen partnereita olivat Turku Science Park Oy, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Helsingin kaupunki, Forum Virium Helsinki, Tampereen yliopisto, Oulun kaupunki, Oulun ammattikorkeakoulu, Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen liitto.
Lisätietoa
- johtava asiantuntija Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi , puh. 0295 251 530