Loiku viitoitti Loimijoen vesienhoidon suuntaviivoja tuleville vuosille

Loimijoen alueen suurin haaste on valuma-alueen huono vedenpidätyskyky. Suuret virtaaman vaihtelut syövät uomia ja voimistavat eroosiota. © Kuva: Satu Heino, KVVY ry

Kokemäenjoen vesistöalueen vesiensuojeluyhdistyksen ”Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon (Loiku) -hanke” päättyi marraskuun lopussa. Hanke viitoitti Loimijoen vesienhoidon suuntaviivoja tuleville vuosille kokoamalla alueelle pelastusohjelman. Lisäksi hanke vahvisti vesienhoidon toimijoiden yhteistyötä ja auttoi paikallisia yhdistyksiä kunnostustoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Punkalaitumen Nientenojan pilottialueelle koottiin kunnostussuunnitelma uudenlaisella toimintamallilla ja 1,5 hankevuoden jälkeen jo 10 suunnitelluista kunnostustoimista on etenemässä toteutukseen.

Loiku-hankkeella tuotettiin työkaluja vesiensuojelutyöhön

Kokemäenjoen vesistöalueen vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) Loiku-hanke tuotti työkaluja, joita käyttämällä Loimijoen vesistöalueen tila saadaan paremmaksi. Hankkeen näkyvin tulos on Loimijoen pelastusohjelma. Pelastusohjelma kokoaa yhteen Loimijoen alueen vesien tilaan keskeisesti vaikuttavat tekijät ja vaikuttavimmat keinot vesien tilan parantamiseksi.

Toinen Loiku-hankkeen tuottama työkalu on uudenlainen toimintamalli kunnostustoimien suunnitteluun. Mallia kehitettiin Punkalaitumen Nientenojalla. Ajatuksena oli ottaa maanomistajat mukaan kunnostustoimien suunnitteluun alusta alkaen. Aluetta katsotaan kokonaisuutena ja toimia suunnitellaan samanaikaisesti maa- ja metsätalousalueille, huomioiden myös alueen virkistyskäytön ja luonnon monimuotoisuuden tarpeet. Vaikka Loiku:n hankeaika oli vain kaksi vuotta, on jo 10 kohdetta etenemässä eri rahoituskanaviin ja sitä myötä toteutukseen. Hanketta rahoitti Ympäristöministeriö vesien ja merenhoidon avustuksista.

Uudet työkalut jo käytössä

Pilottialueen suunnittelumalli ei jäänyt vain Nientenojalle, vaan sitä on jo hyödynnetty Kourajoella, jossa käynnistettiin marraskuussa valuma-alueen kunnostustoimien suunnittelu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoituksella. Loiku:n jatkohankkeessa malli on tarkoitus jalkauttaa Loimaan Hanhijoelle. Lisäksi mallia tullaan ensi vuonna hyödyntämään Tammelan järviyhdistysten hankkeissa. - Autoimme juuri Heinijärven, Jänijärven, Liesjärven ja Pääjärven yhdistyksiä rahoitushakemusten tekemisessä marraskuun avustushakuun. Näillä kohteilla valuma-aluesuunnittelu käynnistynee ensi keväänä, kertoo ympäristöasiantuntija Satu Heino toiveikkaana. Lisäksi kunnostuksia toteutetaan tulevana kesänä mm. Huittisten Korkeakoskella ja Loimaan Lappijoella.

Loiku-hankkeen pilottialueella tehtiin kokonaisvaltaista kunnostustoimien suunnittelua. Uudenlainen toimintamalli kiinnosti kovasti sidosryhmiä. © Kuva: Satu Heino, KVVY ry

Verkostossa on voimaa

Loimijoen alueen vesien tilan paraneminen vaatii kaikkien alueen toimijoiden vahvaa tahtotilaa tarvittavien toimien toteuttamiseksi. Alueen kunnat (Forssa, Huittinen, Humppila, Jokioinen, Loimaa, Punkalaidun, Tammela ja Ypäjä) näyttävät tässä esimerkkiä ja ovat syksyn aikana sitoutuneet KVVY:n vetämän koordinointityön rahoitukseen vuoteen 2024 asti. "On upeaa, että kunnat ovat vahvasti mukana, mutta pelkällä kuntien rahoituksella alueen haasteita ei saada ratkaistua. Toiminnan laajuus onkin täysin riippuvainen hankehauissa onnistumisista ja myös muiden alueen toimijoiden sitoutumisesta työhön myös taloudellisesti", toteaa Satu Heino.

 

Teksti ja lisätietoja:

Ympäristöasiantuntija Satu Heino, KVVY, etunimi.sukunimi@kvvy.fi

Tutustu pilottialueen esittelyvideoon: Nientenojan pilottialueen kunnostustoimet.

Hankkeen sivusto: Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon (Loiku) - KVVY