Kosteikot kuntoon EU-rahalla ja yhteistyöllä - Hydrologia-LIFE lähestyy puoliväliä

Purojen, soiden ja kosteikkojen heikkoa tilaa parannetaan lähes 9 miljoonan euron Hydrologia-LIFE-hankkeessa. Hankkeen alkuvaiheessa on koulutettu tekijöitä ja kerätty valtava määrä tietoa ennallistamisen ja kunnostamisen tueksi. Kohteiden kunnostaminen ja ennallistaminen on saatu hyvään vauhtiin. Samalla lämpenevät talvet kuitenkin haastavat ennallistajat. Lue lisää

Purojen ja rantametsien yhteys: mikrobiologisia näkökulmia

Virtavesiverkostojen latvaosissa sijaitsevat purot ovat kooltaan pieniä, mutta vesiemme laadun ja biologisen monimuotoisuuden kannalta hyvin merkityksellisiä. Ne syöttävät vettä suurempiin jokiin, järviin ja lopulta laskevat mereen vaikuttaen siten laajasti vesiekosysteemien tilaan. Lisäksi ne ovat erittäin monimuotoisia elinympäristöjä. Esimerkiksi sisävesiemme uhanalaisista lajeista 42 % elää puroissa ja lähteissä.  Lue lisää

Historiallisesti merkittävä valuma-aluekunnostushanke Pirkanmaan Kuivasjärvellä

Vatajajoen ja Nivusjärven valuma-aluekunnostushanke 2019-2021 Pirkanmaan Kuivasjärvellä on historiallisesti merkittävä, sillä se pyrkii korjaamaan ensi kertaa isossa mittakaavassa vaurioituneen vesistön pääongelmia. Kuivasjärvi kärsii turvetuotannon, metsäojitusten ja ravinnekuormituksen samanaikaisista ongelmista. Korjausliikkeitä luotsaa Pro Kuivasjärvi ry ja toimia edistetään hyvässä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.  Lue lisää

Osakaskuntien toimintaa tulisi suunnata enemmän vesistöjen hoitoon ja kunnostukseen

ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen viranomaisille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan osakaskunnat ovat usein melko passiivisia omien vesialueidensa hoidossa. Osakaskunnat ovat kuitenkin perinteisen kalaston hoitoon ja kalastukseen keskittyvän toimintansa lisäksi aktivoituneet vesialueidensa tilan parantamiseksi ja hakevat yhä useammin erilaisia hankerahoituksia kunnostustoimintaan. Yhteisiä vesialueita on kiinteistörekisterissä yhteensä noin 20 000 kpl, ja ne kattavat 45 % Suomen merialueiden ja sisävesien kokonaispinta-alasta.  Lue lisää

Myös rannikolla voidaan kunnostaa kalojen lisääntymisalueita

Rannikon kalojen, kuten ahvenen ja hauen, tärkeimpiä lisääntymisalueita ovat usein samat alueet, joilla myös ihmistoimintaa on eniten. Lisääntymisalueisiin haitallisesti vaikuttavat esimerkiksi ruoppaukset, rantarakentaminen ja rehevöityminen

Rannikolla kalojen lisääntymisalueet ovat melko rajallisia. Etenkin fladat ja kluuvijärvet ovat osoittautuneet merkittäviksi kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueiksi.  Lue lisää

Uusia keinoja happamuusriskien ennakointiin ja hallintaan

Happamien sulfaattimaiden turvetuotannossa ohutkin turvekerros suojaa maaperää happamoitumiselta, ja tuotantoalueen muuttaminen kosteikoksi estää happamoitumista tuotannon päättymisen jälkeen. Näihin tuloksiin päädyttiin laajassa Sulfa II-yhteistyöhankkeessa, jossa laadittiin myös opas happamuusriskien kartoittamiseen ja varautumismalli haittojen ennakointiin.  Lue lisää

TAPAHTUMIA

• Vaikuta vesiin päivät  25.-28.8. Rovaniemi
• Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät  31.8.-1.9., Seinäjoki
• Vesivisio2050 viikko 14.9.-20.9.
• Pienvesiseminaari, 28.9., Tampere
• u
• Kalatalouden innovaatiopäivät 2020 5.-6.11.
• Kansalaistieto kalataloudessa -tilaisuus 10.-11.11. Helsinki

• Seuraamalla verkoston tapahtumakalenteria saat tiedon vesien tilan parantamiseen liittyvistä tapahtumista!
• Seuraa myös Suomen ympäristökeskuksen julkaisemaa Vesikirjettä