Ulkoistuksen piiriin kuuluu yli 300 vedenkorkeusasemaa. Yksi niistä on Nurmeksen Nuolikoski. Asemien ylläpitoon kuuluvat asemilla tehtävät tarkistuskäynnit ja huollot sekä vuosittaiset kunnossapitotehtävät.
© Kuva: Jarkko Koskela
Valtion hydrologiset virtaamamittaukset ulkoistettiin vuonna 2017 ja osa vedenkorkeusasemien ylläpitotehtävistä vuonna 2018. Ensimmäiset hydrologisten mittausten sopimukset päättyvät tämän vuoden lopussa. Nyt valmistellaan toisen kauden hankintoja.
Suomi on jaettu alueellisesti kolmeen hankinta-alueeseen – läntiseen, itäiseen ja pohjoiseen. Kilpailutus tehdään kolmen vuoden jaksolle, yhdellä lisä- eli optiovuodella.
Hankinta on jaettu kahteen kokonaisuuteen: vedenkorkeusasemien ylläpitoon ja virtaamamittauksiin. Ulkoistuksen piiriin kuuluu yli 300 vedenkorkeusasemaa ja noin 180 virtaaman mittauspaikkaa. Vedenkorkeusasemien ylläpitoon kuuluvat asemilla tehtävät tarkistuskäynnit ja huollot sekä vuosittaiset kunnossapitotehtävät.
Virtaamamittauksia tilataan jokaiselta mittauspaikalta vähintään yksi kolmen vuoden hankintakaudella. Lisäksi osalla asemista tehdään talviaikaisia jääpeitekauden mittauksia. Hankinnassa huomioidaan se, että virtaaman talvimittausten tarpeet vaihtelevat eri talvina jäätilanteen takia. Myös vedenkorkeusasemien käyntimäärissä on joustavuutta.
Hankinta on tarkoitus saada päätökseen kesän 2020 aikana. Uuden hankintakauden mukaiset palvelut käynnistyvät vuoden 2021 alusta.
|
Tärkeää tietoa Suomen vesivaroista
Hydrologisen seurannan avulla tuotetaan tietoa Suomen vesivaroista. Tietoa käytetään esimerkiksi tulvariskien hallinnassa, patoturvallisuudessa, vesistöjen säännöstelyssä, vesivoiman tuotannossa, vesihuollossa, vesitalouslupien valvonnassa ja vesienhoidon suunnittelussa.
Jokien ja järvien vedenkorkeuden ja virtaamien lisäksi hydrologiseen seurantaohjelmaan kuuluvat muun muassa pohjaveden määrä ja laatu, lumen vesiarvo, routa sekä vesistöjen lämpö- ja jääolot. Hydrologisen seurannan havainnot ovat saatavilla vapaasti SYKEn Avoin tieto -palvelusta.
Hydrologisen seurantatiedon tuottavat Suomen ympäristökeskus SYKE ja alueelliset ELY-keskukset sekä konsultit ja havaitsijat.
SYKE toimii valtakunnallisena hydrologian laitoksena. Se tilaa hydrologisen tiedon Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta, joka vastaa myös hankinnoista ja kilpailuttamisesta. SYKE vastaa hydrologisen seurantaohjelman laatimisesta, tietojärjestelmistä ja valtakunnallisista palveluista, kuten vesitilannepalvelusta ja Tulvakeskuksesta.
ELY-keskukset vastaavat paikallisesta vesitilannetuntemuksesta. Ne hoitavat osan hydrologisista havainnoista ja havaintoasemien ylläpidosta. Osan havainnoista tekevät paikalliset havaitsijat.
|
Lisätietoja:
- Hydrologit Merja Pulkkanen ja Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus, SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus:
- Johtava vesitalousasiantuntija Tuuli Saari, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
- Vesitalousasiantuntija Suvi Saarniaho-Uitto, etunimi.sukunim@ely-keskus.fi
- Vesitalousasiantuntija Ulf Höglund, etunimi.sukunim@ely-keskus.fi