Pyöräilijä Oulussa © Unsplash
Vaikka työn tavat ovat monen muun asian ohella muuttuneet tänä keväänä, työt Oulun seudun ja Pohjois-Pohjanmaan tapaustutkimuksessa työpaikkakehityksen ja kestävän liikkumisen parissa jatkuvat. Alueen kehitykseen pureutuvia työpajoja on takana jo kaksi, ja kolmas maakunnallisen tason webinaari on edessä toukokuun loppupuolella.
Marraskuussa 2019 järjestetyssä Työpaikat ja kestävä liikkuminen 2020-luvulla -työpajassa, YKR-demo-hankkeen tutkijoita oli vastassa yli 20 seudun kuntien, elinkeinopuolen, ELY-keskuksen ja maakuntaliiton asiantuntijaa. Kolmessa rinnakkaisessa työpajassa keskustelu kävi kuumana, kun pohdittiin, miten SYKEssä kehitettyä valtakunnalliseksi suunniteltua työpaikka-alueiden rajausmenetelmää kehitettäisiin yhä paremmin vastaamaan todellisuutta. Samalla tunnistettiin työpaikkojen murrostekijöitä seudulla ja maakunnan rakenteessa.
Työpajojen keskustelussa nousivat esiin myös Oulun kaupunkiseudun kunnianhimoiset maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimuksen 2020-2031 tavoitteet, joissa tavoitellaan kestävien liikkumismuotojen käytön nostamista yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä (Krüger, 2019). Erityisesti työpaikkarakenteen kehityksen vaikutukset toivottuun kehitykseen kiinnostivat, esimerkiksi eri toimialojen optimaaliset sijainnit kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen näkökulmasta.
Huhtikuussa 2020 järjestetyssä Oulun seutuun painottuvassa webinaarissa paneuduttiin siihen, miten hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää suunnittelussa. Kehitetyn työpaikkarajausmenetelmän tuottamissa seurantatiedoissa nähtiin olevan potentiaalia esimerkiksi kaavojen vaikutusten arviointiin sekä liikennemallinnukseen.
Työpaikkojen sijoittuminen puhutti molemmissa työpajoissa, ja kestävän liikkumisen näkökulmasta hyvän sijainnin merkitystä haluttiin kasvattaa ja tuoda yritysten tietoon. Oulun seudun todettiin olevan rakenteeltaan hajautunut sekä melko autoriippuvainen, ja erityisesti työpaikat sijaitsevat hajallaan. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on pieni verrattuna muihin samankokoisiin kaupunkeihin Suomessa. Osasyinä kehitykseen puitiin pientaloasumista, joukkoliikenteen hitautta ja autoilun helppoutta. Ratkaisuina esitettiin lähijunaliikenteen ja muun joukkoliikenteen kehittämistä työpaikka-alueilla.