Oulun työpaikka-alueet ja niiden työpaikkamäärä sekä yleisin toimialaryhmä vuonna 2017 © Antti Rehunen, YKR/SYKE ja Tilastokeskus
Työpaikka-alueiden seurantaan ja suunnitteluun on kehitetty uusi rajausmenetelmä YKR-demo-hankkeen Oulun seudun ja Pohjois-Pohjanmaan osahankkeessa. Aiemmin työpaikkakeskittymiä on tarkasteltu vain seutu- tai tapauskohtaisesti, mutta nyt rajaus on toteutettu valtakunnallisena. Tulokset on tarkoitus ottaa käyttöön kaikilla kaupunkiseuduilla osana rakennetun ympäristön säännöllistä seurantaa ja tietopalveluja.
Miten työpaikka-alueet on tunnistettu?
Työpaikka-alueiden rajauksella on tunnistettu sellaiset alueet, joilla työssäkäynti on hallitseva tai merkittävä maankäyttömuoto. Rajaus on tehty yhdyskuntarakenteen seuranta-aineistojen (YKR) pohjalta 250 metrin tilastoruudukossa. Työpaikkaruudut on tunnistettu YKR:n työpaikka-aineiston perusteella, ja tarkastelua on täydennetty maankäyttöä ja rakennuskantaa kuvaavilla tiedoilla.
Työpaikka-alueruuduista muodostuu monilla kaupunkiseuduilla yhtenäisiä vyöhykkeitä. Nyt kehitetyssä rajausmenetelmässä on tunnistettu työpaikkojen tiheysytimiä ja muodostettu niiden ympärille erillisiä työpaikka-alueita, jotka ovat laajuudeltaan enintään kaupunginosien kokoluokkaa. Työpaikka-alueita on myös luokiteltu yleisimmän toimialaluokan tai työpaikkatiheyden mukaan, ja näin tuotu esille niiden väliset erot.
Mitä työpaikkarajaus paljastaa?
Noin neljä viidesosaa kaupunkiseutujen työpaikoista sijoittuu yli 1 000 työpaikan alueille. Tällaisia alueita on 34 suurimmalla kaupunkiseudulla noin 280 kappaletta. Koska suurimmat työpaikka-alueet tuottavat merkittävästi liikennettä ja työmatkasuoritetta, niiden kehittämiseen osana yhdyskuntarakennetta on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota.
Eri vuosien aluerajausten vertailu tuo esille työpaikka-alueiden melko nopean laajenemisen. 2000-luvun aikana on syntynyt monia uusia työpaikka-alueita esimerkiksi kaupan keskittymien myötä. Työpaikkamäärät ovat muuttuneet suhdanteiden myötä eritoten teollisuudessa. Monilla sosiaali- ja terveyspalveluiden työpaikka-alueilla on tapahtunut merkittävää kasvua. Työpaikka-alueita on toisaalta muuttunut paikoin myös asuinalueeksi.
Edellytykset tehdä työmatkat kestävillä kulkutavoilla vaihtelevat alueittain hyvin paljon. Osa työpaikka-alueista on kokonaan joukkoliikenneyhteyksien varrella, osa taas autovyöhykkeellä. Joillekin alueille suuri osa työntekijöistä kulkee muutaman kilometrin etäisyydellä sijaitsevilta alueilta, jolloin polkupyörä on hyvä vaihtoehto työmatkalle. Myös toimiala, työn luonne ja asuinpaikan sijainti vaikuttavat mahdollisuuksiin käyttää eri kulkutapoja.