Pinja Näkki

Tutkija

Yhteystiedot

Sähköposti: etunimi.sukunimi@syke.fi
Puhelin: 0295 251 336
Suomen ympäristökeskus (Syke)
Meri- ja vesiratkaisut
Likaantumisen vaikutukset
Katuosoite: Latokartanonkaari 11, 00790 Helsinki

Twitter: @pinjanae
LinkedIn

Nykyinen tehtävä

Työtehtäväni liittyvät kiinteästi mikromuovin ja muun meriroskan lähteisiin, esiintymiseen ja vaikutuksiin Itämeressä. Parhaillaan työskentelen mm. muovien ja niiden lisäaineiden ravintoverkkokulkeutumisen parissa sekä tutkin biohajoavien muovimateriaalien hajoamista meressä. Suunnittelen myös roskaantumista käsitteleviä oppi- ja ympäristökasvatusmateriaaleja ja toteutan merten roskaantumiseen liittyvää viestintää.

Tausta

Olen koulutukseltani biologi (FT, 2021, Helsingin yliopisto). Väitöskirjassani tutkin mikromuovien kohtaloa ja vaikutuksia pohjoisen Itämeren pehmeillä merenpohjilla. Opinnoissani keskityin ekologiaan ja evoluutiobiologiaan, mutta lisäksi suoritin kattavasti myös meribiologian, eläinfysiologian ja tiedeviestinnän opintoja. Lisäksi minulla on biologian aineenopettajan pätevyys. 

Hankkeet

• SPARKA (2023): Suomen Partiolaiset kansalaistieteen edistäjinä
• PLASTER (2021–2025): Makroista mikroihin: luonnossa hajoavien muovien ja niiden lisäaineiden kohtalo pohjoisen Itämeren ravintoverkossa
• MUPPE (2021–2022): Muovit merilintujen pesämateriaaleissa
• BIPOD (2020–2024): Biohajoavien muovipolymeerien biohajoavuus valtameren rannikkovesissä – hajottajayhteisöt ja -entsyymit
• POMERO (2020–2021): Pohjoiset meriroskat – tutkimus- ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen Itämerellä ja arktisella alueella 
• Mikromuovit ja niiden vaikutukset pohjoisen Itämeren pehmeissä pohjasedimenteissä (2017–2021)
• EDUWATER (2018–2020): Kestävän vedenkäytön kouluhanke
• MIF (2016–2020): Mikromuovit Suomen vesistöissä – mahdollisten uhkien selvitys 
• RoskatPois! (2017–2019): Merenhoidon toimenpideohjelmaa tukeva hanke meriympäristön roskaantumisen lähteiden selvittämiseksi, tilan määrittämiseksi ja roskaantumisen vähentämiseksi 
• UBINAM (2017–2019): Uusien biohajoavien materiaalien hajoaminen ja ympäristöriskien arviointi Itämeren meriympäristössä
• BLASTIC (2016–2018): Muovijätteen reitit Itämereen
• Meriroska (2014–2017) 

Julkaisut

Eronen-Rasimus E.L., Näkki P.P., Kaartokallio H.P. 2022. Degradation Rates and Bacterial Community Compositions Vary among Commonly Used Bioplastic Materials in a Brackish Marine Environment. Environmental Science & Technology 56, 22: 15760–15769. (open access)

Coppock, R.L., Lindeque, P.K., Cole, M., Galloway, T.S., Näkki, P., Birgani, H., Richards, S., Queirós, A.M. (2021). Benthic fauna contribute to microplastic sequestration in coastal sediments. Journal of Hazardous Materials: 125583. (open access)

Näkki, P., Eronen-Rasimus, E., Kaartokallio, H., Kankaanpää, H., Setälä, O., Vahtera, E., Lehtiniemi, M. (2021). Polycyclic aromatic hydrocarbon sorption and bacterial community composition of biodegradable and conventional plastics incubated in coastal sediments. Science of the Total Environment: 143088. (open access)

Näkki, P., Setälä, O. & Lehtiniemi, M. (2019). Seafloors as microplastic sinks – negligible upward transport of buried microplastics by bioturbation. Environmental Pollution 249: 74–81. (open access)  

Lehtiniemi, M., Hartikainen, S., Näkki, P., Engström-Öst, J., Koistinen, A., Setälä, O. (2018). Size matters more than shape: Ingestion of primary and secondary microplastics by small predators. Food webs: e00097. (open access)

Näkki, P., Setälä, O. & Lehtiniemi, M. (2017). Bioturbation transports secondary microplastics to deeper layers in soft marine sediments of the northern Baltic Sea. Marine Pollution Bulletin 119: 255–261.