Uutinen 2.4.2020 klo 23.58
Kuva metsäjärvestä © Satu Estlander
Humuskuormituksen mittarit (HUMI) on Helsingin yliopiston ekosysteemit ja ympäristötutkimusohjelman koordinoima 10-vuotinen tutkimushanke, jota rahoittaa R. Erik ja Bror Serlachiuksen Säätiö Sr. Hankkeen tavoitteena on kehittää järvien humuskuormituksen ilmentäjinä toimivia mittareita.
Järvet tummuvat
Suomen pinta-alasta kolmannes on turvemaata ja metsäpinta-alasta noin neljännes on pääosin 1960–1980-luvuilla ojitettua suota. Tämä heijastuu myös suomalaisten järvien veden laatuun. Järvet ovat Suomessa usein luonnostaan tummavetisiä, mutta lukuisat järvet ovat parina viime vuosikymmenenä tummuneet entisestään.
Vesien tummuminen johtuu pääsiassa lisääntyneestä eloperäisestä aineesta, humuksesta, jota huuhtoutuu valuma-alueilta järviin. Sekä ilmastonmuutos että valuma-alueen maankäyttö voivat lisätä humuskuormitusta. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että turvemailla tehdyt metsätalouden ja turvetuotannon toimenpiteet kiihdyttävät humuksen huuhtoutumista vesistöihin. Humuskuormituksen vaikutuksia ei ole kuitenkaan havaittu järvien ekologisen tilan seurannoissa. Tämä on voimakkaassa ristiriidassa vesien käyttäjien näkemysten kanssa. Monien mökkiläisten, kalastajien, ranta-asukkaiden ja muiden vesien virkistyskäyttäjien kokemusten perusteella metsätalouden ja turveteollisuuden vaikutukset näkyvät vastaanottavien vesien tummumisena ja liettymisenä.
Nykymittarit kuvaavat rehevöitymistä
Nykyiset, vesipuitedirektiivin mukaiset vedenlaatumittarit eivät ilmennä järvien humuskuormitusta riittävästi. Veden laadun seurantamenetelmissä käytetään pääosin vesistön rehevöitymistä kuvaavia muuttujia kuten ravinnepitoisuuksia ja leväbiomassaa.
Humuskuormituksen voimakkaimmat vaikutukset vesistöihin eivät kuitenkaan johdu ravinnepäästöistä, vaan liuenneen orgaanisen hiilen aiheuttamasta tummumisesta ja siitä koituvasta valaistuksen, lämpötilojen ja happiolosuhteiden muuttumisesta. Nämä vaikuttavat sekä suorasti että epäsuorasti kaikkiin fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin prosesseihin, joita järvessä tapahtuu.
Näytteenottoa HUMI-hankkeessa © Satu Estlander
Tutkimus vielä alkutaipaleella
HUMI-hanke aloitti tutkimuksen suunnittelun syksyllä 2018. Hankkeen ensimmäisten vuosien (2019-2020) aikana kerätään kattava, noin sadan järven kenttäaineisto, josta tutkitaan sekä fysikaalis-kemiallisia että biologisia muuttujia. Järviaineiston tutkimuksen tavoitteena selvittää humuskuormituksen vaikutuksia järviekosysteemeissä ja löytää uusia tapoja mitata näitä vaikutuksia. Vuoden 2020 jälkeen HUMI-hankkeen tutkimus keskittyy lupaavimpiin muuttujiin, jotka parhaiten hyödyttäisivät järvien ekologisen luokituksen kehittämistä humuskuormituksen arvioinnissa.
Teksti ja lisätietoja
Dosentti Satu Estlander, Helsingin yliopisto, satu.estlander(at)helsinki.fi
Professori Jukka Horppila, Helsingin yliopisto, jukka.horppila(at)helsinki.fi
Hankkeen Facebook -sivut
Helsingin yliopiston HUMI -hankkeen ja tutkimusryhmän sivut