Uutinen 18.3.2020 klo 14.02
Talven lumitilanne on ollut kovin kaksijakoinen. Etelä-Suomessa ei ole lumesta tietoakaan. Lapissa taas lunta on ennätysmäärä, mikä aiheuttaa jännitysmomentin tulvakevääseen © Kuva: Roine Piirainen / kuviasuomesta.fi
Olemme saaneet viime kesästä lähtien todistaa hydrologisessa mielessä eriskummallisia vuodenaikoja. Niin vesien pintalämpötilat, vesistöjen ja pohjavesien vedenkorkeudet kuin lumimäärätkin ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen. Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt yleistyvät.
Viime kesänä sisävesien pintalämpötila vaihteli lähes ääripäästä toiseen. Juhannusviikolla polskittiin ajankohdalle tavanomaista lämpimämmissä vesissä. Kolean heinäkuun puolessavälissä veden lämpötila laski muutamilla havaintoasemilla alemmaksi kuin kertaakaan vastaavana ajankohtana 2000-luvulla. Näin kävi esimerkiksi Karstulan Pääjärvellä.
Heinäkuun lopussa Jaakko ei kylmällä kivellään viilentänytkään järvivesiä, vaan veden lämpötila kohosi helteiden ansiosta useilla havaintopaikoilla yli keskimääräisten lukemien. Pääjärvellä mitattiin tuolloin kesän korkein lämpötila 26,0 astetta, joka jäi aseman lämpöennätyksestä vain 0,3 astetta. Kolean elokuun alun jälkeen pintavesien lämpötila oli jälleen hieman tavanomaista viileämpi, mutta lämmin alkusyksy pidensi uimakautta.
Kokemäenjoella kuivuus muuttui kuukaudessa tulvaksi
Syksyllä koettiin Kokemäenjoen vesitilanteessa dramaattinen muutos, kun kuivuus muuttui kuukaudessa lähes tulvaksi. Pitkän kuivan kesän jälkeen maaperä imaisi itseensä lokakuun keskimääräiset sademäärät, ja pintavedet reagoivat vasta marraskuun sateisiin: järvien vedenkorkeudet harppasivat kymmeniä senttimetrejä ja joet virtasivat valtoimenaan.
Tilanteen edetessä Kokemäenjoen säännöstelyssä päivitettiinkin rivakasti suunnitelmaa talven varalle, ja ryhdyttiin valmistautumaan hyytötulvien ehkäisyyn. Joulukuun lopulla Kokemäenjoen virtaama nousi suuremmaksi kuin kertaakaan viimeiseen 11 vuoteen, ja joen kastellessa peltoja alkusyksyn kuivuus oli enää muisto vain.
Etelässä paljasta, Lapissa ennätyslumet
Talven lumitilanne on ollut samoin kovin kaksijakoinen. Etelä-Suomessa ei ole lumesta tietoakaan: sade tulee vetenä, joet tulvivat pelloille ja suuret järvenselät lainehtivat avoimina.
Lapissa taas lunta on ennätysmäärä, mikä aiheuttaa jännitysmomentin tulvakevääseen. Jo helmikuun alussa Lapin lumimäärä lähenteli tyypillistä koko vuoden maksimimäärää, ja lisää oli tulossa. Tänä talvena kaikkien aikojen lumiennätysten rikkoontuminen on aivan mahdollista.
Kun kevät lopulta sulattaa Lapin ennätyslumia ja vesimäärät matkaavat kohti merta, siinä saattaa tulla joessa ahdasta. Tulvien tarkkaa ajankohtaa ja suuruutta on kuitenkin haastavaa ennakoida vielä tässä vaiheessa, koska sulamiskauden sää ratkaisee, sulaako kaikki lumi kertarytinällä tai hitaasti jaksoittain.
Lisätietoja:
- Tulvakeskuksen päällikkö, Kimmo Söderholm, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Ryhmäpäällikkö Merja Pulkkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Linkkejä: