Tiedote 11.9.2019 klo 19.20
Tutkimusprofessori Eeva Furman. © Kai Widell
YK:n asettama kansainvälinen tutkijaryhmä on arvioinut maailman kestävän kehityksen tilan huolestuttavaksi. Vaikka hyviä merkkejä on maailmalla havaittavissa, niin tietyt asiat estävät myönteisen kehityksen etenemisen. Tutkijaryhmä on tunnistanut kuusi keskeistä asiaa sekä keinot, joita tarvitaan suunnan muuttamiseksi parempaan. Kansainvälisen tutkimusryhmän arviointiraportti on julkaistu tänään New Yorkissa. Suomen kestävän kehityksen paneeli on laatimassa ehdotusta kansallisiksi jatkotoimiksi. Kansainväliseen ryhmään kuuluu professori Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta.
Kestävän kehityksen esteet ovat globaaleja
Kansainvälisen tutkijaryhmän keskeinen havainto on, että Agenda2030–ohjelman 17 kestävän kehityksen tavoitetta ovat toisiinsa kytköksissä ja siksi niitä ei tulisi edistää toisistaan irrallaan. Yksittäisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan järjestelmätason muutoksia ja tavoitteita. Tutkijoiden mukaan neljä ongelmallista ilmiötä estävät sen, etteivät myönteisetkään toimet pääse vaikuttamaan riittävästi.
”Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kato ja kasvava jäteongelma ovat neljä merkittävää syytä sille, että maailman kehitys ei etene kokonaisuutena kestävään suuntaan”, tutkimusprofessori Eeva Furman SYKEstä kertoo.
Kuusi keihäänkärkeä muutoksen aikaansaamiseksi
Näiden ilmiöiden lisäksi tutkijaryhmä on tunnistanut kuusi ratkaisevaa osa-aluetta, joihin panostamalla voidaan kääntää muutos kestävämpään suuntaan. Olennaista on edistää kansalaisten hyvinvointia ja toimintamahdollisuuksia, rakentaa kestävää ja oikeudenmukaista taloutta, synnyttää kestäviä ruokajärjestelmiä ja tukea terveellisiä ruokatottumuksia, varmistaa kestävän energian saanti kaikille, kehittää kaupunkien ja kaupunkiseutujen kestävyyttä sekä turvata globaalit luonnonjärjestelmät.
”Tarvitaan järjestelmätasoisia muutoksia ja keinoja tulee käyttää johdonmukaisesti. Toimenpiteitä valittaessa tulee soveltaa yhtä aikaa neljää eri keinovalikoimaa, jotka tukevat toisiaan. On tehtävä kestäviä poliittisia valintoja ja taloudellisia ratkaisuja. On tuettava ihmisten omaa ja yhteisöllistä toimintaa. Lisäksi on hyödynnettävä tiedettä ja teknologiaa”, tutkimusprofessori Eeva Furman toteaa. ”Muutoksia tulee edistää huomioimalla kunkin alueen erityispiirteet ja räätälöimällä keinoyhdistelmät niiden mukaan.”
Kestävyystieteen asemaa on vahvistettava
Tutkijaryhmän mukaan kestävyystieteiden roolia on vahvistettava tavoitteita asetettaessa ja päätöksiä tehtäessä. Erityisesti kehittyvissä maissa tutkimuksen koko arvoketjua on vahvistettava ja on varmistettava pääsy tieteen verkostoihin ja aineistoihin.
”Kehittyneissä maissa tutkimuksen määrää ei tarvitse välttämättä lisätä, mutta on panostettava enemmän ratkaisukeskeiseen kestävyystieteeseen, joka tunnistaa kestävän kehityksen haasteiden moniulotteisuuden ja hakee ratkaisuja yhdessä eri toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä tämä ei toteudu, sillä suurin osa maailmanlaajuisesta tutkimus- ja kehitystyöstä kohdentuu yksityisellä sektorilla verrattain kapeisiin tarpeisiin”, tutkimusprofessori Eeva Furman toteaa.
Kansainvälisellä tutkijaryhmällä on 20 suositusta yhteiskunnan eri toimijoille
Vuonna 2015 YK:n jäsenmaat hyväksyivät Agenda2030-ohjelman, joka sisältää 17 kestävän kehityksen tavoitetta kaikille YK:n jäsenmaille. Vuonna 2016 YK asetti arvovaltaisen, riippumattoman 15 tutkijan ryhmän laatimaan maailman kestävän kehityksen tilasta tieteellisen arvion päätöksenteon tueksi ja esittämään toimintamallin siitä, kuinka kehitys käännetään kestävälle polulle. Raportissa on 20 suositusta poliittisille ja talouselämän päättäjille, eri instituutioille sekä kansalaisille. Raportti luovutetaan YK:n yleiskokouksessa jäsenvaltioiden päämiehille 24.9.2019 New Yorkissa.
Suomella mahdollisuus kestävän kehityksen edelläkävijäksi
Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli on käynnistänyt työn, jossa se arvioi Suomen roolia ja mahdollisuuksia tehostaa kestävää kehitystä. Suomi rasittaa muiden rikkaiden maiden tavoin ympäristöä ja kantaa siten suurta taakkaa ilmastonmuutoksen etenemisestä, luonnon monimuotoisuuden kadosta ja jätteiden synnystä. Paneelin mukaan Suomi toimii kuitenkin monelta osin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja useita raportissa mainittuja toimia on jo Suomessa käynnistetty. Esimerkiksi nykyinen hallitusohjelma on rakennettu kestävän kehityksen pohjalle ja valtion budjetointia seurataan kestävän kehityksen näkökulmasta. Suomen kestävän kehityksen paneelin arvio Suomen tilanteesta ja muutostarpeista valmistuu vuoden 2020 alussa.
Lisätietoja
Tutkimusprofessori Eeva Furman, SYKE, eeva.furman@ymparisto.fi, puh. +358 295 251 123
Kansainvälisen tutkijaryhmän jäsen
Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenjohtaja
(New Yorkissa 5.9 – 26.9.2019)
Erikoistutkija Katriina Soini, LUKE katriina.soini@luke.fi, puh +358 29 532 6550
Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin pääkoordinaattori
Erikoistutkija Salla Rantala, SYKE salla.rantala@ymparisto.fi, puh. +358 295 251 257
Viestintäjohtaja Kirsi Norros, SYKE, kirsi.norros@ymparisto.fi, puh +358 295 251 460
Viestintäpäällikkö Johanna Torkkel, LUKE, johanna.torkkel@luke.fi, puh. +358 295 327 333
Linkit
Kuvat median käyttöön
Video