© Luonnonvarakeskus ja ympäristöministeriö
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n Climate Change and Land -raportti julkistettiin Genevessä torstaina 8. elokuuta. Raportissa arvioidaan kattavasti ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sen hillitsemisen keinoja maankäyttösektorilla, joka tuottaa arviolta reilun viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistämme.
Raportti on tähän asti laajin katsaus ilmastonmuutoksen vaikutuksiin maa-alueilla sekä ihmisen tapaan käyttää maata siten, että se kiihdyttää ilmaston lämpenemistä. Yli tuhatsivuisen raportin mukaan keskilämpötila on noussut maa-alueilla 1,5 astetta 1800-luvun loppuun verrattuna.
Lämpenemisen voi vielä pysäyttää
1,5 asteen lämpeneminen näkyy ympärillämme ennätyshelteinä, laajoina metsäpaloina, jäätiköiden sulamisena ja erilaisten eliölajien siirtymisenä uusille alueille. IPCC:n raportin mukaan lämpeneminen näkyy myös ikiroudan sulamisena, napa-alueiden kaventumisena ja kuivuuden lisääntymisenä. Raportti varoittaa vakavasti, että ilmastonmuutos vaikuttaa ihmiskunnan ruokaturvaan ja puhtaan juomaveden saatavuuteen.
IPCC:n raportin mukaan riskit kasvavat huomattavasti lisää, jos lämpeneminen yltää 2 asteeseen. Lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen on IPCC:n mukaan mahdollista, mutta se vaatii suuria muutoksia siihen, miten me käytämme maapallon resursseja ja tuotamme energiaa.
Toimiin on ryhdyttävä heti
Muutokset on tehtävä kiireellisesti, jos maapallon olot halutaan säilyttää siedettävinä, kuuluu IPCC:n viesti. Samalla kannalla oltiin myös Suomen tiedotustilaisuudessa Helsingissä, jossa asiantuntijat esittelivät IPCC:n raportin pääviestit. Paneelikeskustelussa ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen, tutkijat ja teollisuuden edustajat avasivat raportin merkitystä Suomen ilmasto- ja maankäyttöpolitiikan näkökulmasta ja vastasivat katsojien kysymyksiin.
Asiantuntijapaneelissa oli mukana Suomen ympäristökeskuksesta erikoistutkija Minna Kaljonen. Hän peräänkuulutti monipuolisia politiikkayhdistelmiä maankäyttösektorin ilmastovaikutusten hillintään. Ruokajärjestelmän osalta korostuvat sekä tuotantoon että kulutukseen kohdistuvat toimet.
Maataloustukiuudistuksessa tukia on suunnattava hiilipäästöjä vähentäviin ja hiilensidontaa edistäviin toimiin sekä kasvivalikoiman monipuolistamiseen. ”Nyt suomalainen tuotanto ei pysty vastaamaan kasvivalkuaisen kysyntään. Myös erilaiset verotusmallit on otettava tarkasteluun”, Kaljonen sanoo.
Kaljosen mukaan julkiset ruokapalvelut, kaupat ja ravintolat sekä elintarviketeollisuus ovat myös yhä tärkeämpiä toimijoita ruokavalion ja ruokajärjestelmän muutoksessa. Ympäristökriteerit on integroitava vahvasti ravitsemussuosituksiin. Julkisen politiikan on luotava suuntaviivat, tavoitteet ja toimintaympäristö, joka auttaa elintarvikealaa suuntaamaan toimintaansa uuteen ilmastonmuutoksen maailmaan. ”Nyt on tärkeää miettiä keinoja avoimesti ja arvioida niiden vaikuttavuutta myös taloudellisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta”, Kaljonen sanoo.
© Luonnonvarakeskus ja ympäristöministeriö
Tekemistä on etenkin maankäytössä, ruokajärjestelmässä ja kulutustottumuksissa
IPCC:n laajasta raportista nousee kolme selkeää pääviestiä:
- Maankäytön kestävyyttä on parannettava kiireesti
- Ruokajärjestelmän muutokset ovat välttämättömiä
- Sopeutumistoimet vähentävät riskejä ja taloudellisia menetyksiä
Maankäyttömme on holtitonta
Maan kunnosta ei huolehdita riittävän hyvin, maaperä köyhtyy ravinteista ja metsää raivataan viljelyalaksi yhä enemmän, raportista ilmenee. Huolimattomalla käytöllä vaarannetaan maa-alueiden hiilinielut, jotka sitovat päästöjä. Ratkaisuja maankäytön kestävyyden parantamiseksi ovat esimerkiksi metsäkadon vähentäminen, metsitys, ilmastokestävät maanviljely- ja metsänhoitomenetelmät sekä erilaisten tukien ja verotusmallien muuttaminen ilmastonmuutoksen hillintää tukeviksi.
IPCC:n raportti nostaa myös Suomen kannalta tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita esiin, kuten suot ja turvemaiden käytön. Raportti lisää painetta myös Suomen metsien hiilinielun vahvistamiseen, joka pieneni viime vuonna 30 prosenttia lisääntyneiden metsähakkuiden takia. Metsätalouden käytäntöjen on muututtava myös Suomessa, jotta pystyisimme tekemään osuutemme ilmastokriisin torjunnasta.
Ruokajärjestelmää tulee muuttaa
IPCC:n raportti tuo esiin ristiriitaisen kuvan maailman ruokajärjestelmästä. Ruokaa tuotetaan yli tarpeen, mutta se jakautuu epätasaisesti. Kaksi miljardia ihmistä on ylipainoisia, kun samaan aikaan yli 800 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä. Ruokahävikki on valtava, kolmasosa kaikesta maailmassa tuotetusta ruuasta menee hukkaan, raportti kertoo. Se tarkoittaa länsimaissa noin sata kiloa henkeä kohden vuodessa. Ruokaturvaa on mahdollista parantaa raportin mukaan etenkin vähentämällä ruokahävikkiä ruokaketjun jokaisessa vaiheessa sekä muuttamalla ruokailutottumuksiamme kasvispohjaisempaan ruokavalioon.
Sopeutumistoimia tarvitaan
Raportin mukaan kyky sopeutua ilmastokriisiin ja hillitä sitä vaihtelee maasta ja maanosasta toiseen. Ero näkyy erityisesti rikkaiden maiden ja kehittyvien maiden välillä. Siksi köyhyyden vähentäminen globaalisti on tärkeää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Investointeja maa- ja vesitalouden tehokkuuden parantamiseen sekä toimiviin seuranta- ja varoitusjärjestelmiin tulisi tehdä kiireesti. Muita sopeutumistoimia ovat esimerkiksi ympäristöystävällisen teknologian käyttöönoton edistäminen eri puolilla maailmaa, sekä erilaisten kestävien ratkaisujen ja ohjauskeinojen kehittäminen, jotka kannustavat parempaan maankäyttöön paikallisesti.
IPCC:n raportin mukaan parhaaseen tulokseen päästään, jos väestönkasvu hidastuu ja kääntyy jopa laskuun vuoteen 2100 mennessä, globaali tasa-arvo kasvaa, resurssien tuhlaaminen loppuu ja ympäristöystävällinen teknologia ja elämäntapa yleistyvät.
Lisätietoja
Erikoistutkija Minna Kaljonen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lisää aiheesta
Seuraa keskustelua myös sosiaalisessa mediassa: #IPCC #ilmastotiede.
Mikä on IPCC? (Lähde: IPCC)
- IPCC on hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change)
- IPCC ei itse tee tutkimusta, vaan kokoaa yhteen ja analysoi tutkimuslaitosten tuottamaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi
- kansainvälinen ilmastopolitiikka, kuten päästörajoitukset, nojaavat IPCC:n koostamiin ilmastoraportteihin
- tuorein raportti käsittelee ilmastonmuutoksen ja maankäytön välisiä kytköksiä
- raporttia varten yli 100 huippututkijaa 52 maasta kävi läpi 7 000 tieteellistä julkaisua
- asiantuntijakommentoijat ja hallitukset antoivat raporttiin 28 275 kommenttia
- 53 prosenttia raportin kirjoittajista tulee kehittyvistä maista