Suomen ympäristökeskus, Tampereen kaupunki ja Tampereen kaupunkiseutu
Näkymä Tampereen kaupunkiin Näsinneulasta. © Laura Vanzo / Visit Tampere
Tampereen kaupunkiseutu on sitoutumassa yhä vahvemmin tiukkoihin hiilineutraaliustavoitteisiin. Tampere liittyi seudun keskuskaupunkina Kohti hiilineutraalia kuntia (Hinku) -verkostoon kaupunginhallituksen päätöksellä 1.4. Kaupunkiseudun kunnista Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi liittyivät Hinkuun jo aiemmin. Kangasala ja Orivesi valmistelevat päätöstä.
Hinku-kunnat ovat sitoutuneet 80 prosentin päästövähennyksiin vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Loput 20 prosenttia sidotaan hiilinieluihin ja kompensoidaan. Seudullinen ilmastopaketti on taakanjakosopimus, jossa kukin kunta ottaa käyttöön sille ominaiset päästöjen vähennyskeinot.
Tampereen kaupunkiseudun yli yhden prosentin vuotuinen väestönkasvu (noin 4 000 henkeä) edellyttää kasvun kestävää hallintaa yli kuntarajan.
”Tampereen vetovoimaisella kaupunkiseudulla asuu 0,4 miljoonaa ihmistä. Me olemme Suomen toinen kasvava metropoli, jonka on tehtävä rohkeita avauksia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tampereen seutu on Hinku-verkoston suurin yhtenäinen alue. Verkosto tuo tukea, tietoa ja asiantuntemusta, jota voimme hyödyntää ollaksemme vuonna 2030 hiilineutraali”, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly.
Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat tehneet yhteistyötä ilmastoasioissa yli kuntarajojen jo lähes kymmenen vuotta. Seutuhallitus päätti joulukuussa sitoutua yhteiseen tavoitteeseen hiilineutraalisuudesta vuoteen 2030 mennessä.
”Tampereen kaupunkiseudun esiintyminen yhtenäisenä ilmastonmuutoksen edelläkävijäalueena lisää jo ennestään vetovoimaisen talousalueen kiinnostavuutta niin Suomessa kuin maamme rajojen ulkopuolella. Tavoitteiden kunniahimo ja sitoutumisen yhtenäisyys on ainutlaatuista maailmassa, mistä koko Suomen kannattaa olla ylpeä”, Suomen ympäristökeskuksen Hinku-hankkeen valtakunnallinen vastuujohtaja, professori Jyri Seppälä sanoo.
Yhteistyötä liikenteen ja lämmityksen päästöjen vähentämiseksi
CO2-raportin laskelmien mukaan Tampereen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2016 noin miljoona tonnia CO2-ekv., mikä on asukasta kohti laskettuna 4,4 tonnia. Suurimmat päästölähteet ovat tieliikenne ja kaukolämpö. Päästöt ovat vähentyneet vuoteen 2010 verrattuna 28 prosenttia. Sähkönkulutuksen ja rakennusten lämmityksen päästöt ovat vähentyneet eniten.
Tietotakomon kaupunkiseudulle tekemissä laskelmissa seudun kokonaispäästöt vuonna 2016 olivat noin 2 miljoonaa tonnia CO2-ekv., mikä on asukasta kohti 5,2 tonnia. Suurimmat päästövähennykset Hinku-ajanjaksolla 2007-2030 tulisi tehdä sähkön, liikenteen ja kaukolämmön kohdalla.
Tampereen seudun kunnat tiivistävät kaavoituksella kaupunkirakennetta ja monipuolistavat alueiden käyttöä sekä luovat edellytyksiä ympäristövastuulliseen liiketoimintaan. Energiantuotantoa ja -kulutusta ohjataan uusiutuviin energialähteisiin ja seudullista rakentamisen energiatehokkuuden neuvontaa kehitetään.
Kunnat aikovat myös kasvattaa ympäristötietoisuutta sisällyttämällä ilmastoaiheita varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.
”Seudun kunnat ovat vahvistaneet ilmastojohtajuuttaan ja asettaneet tavoitteet korkealle. Tavoitteiden saavuttamisessa tarvitaan kuitenkin edelläkävijäkuntien lisäksi kaikkien, niin kuntalaisten, yritysten, kuin muidenkin toimijoiden panosta”, Tampereen kaupunkiseudun kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen sanoo.
Suomen ympäristökeskus saa vuoden loppuun mennessä valmiiksi laskennat kaikkien Suomen kuntien päästökehityksestä vuodesta 2005 vuoteen 2017.
Lisätietoja
Ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaala, Tampereen kaupunki
puh. +358 50 351 3020, etunimi.sukunimi@tampere.fi
Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen, Tampereen kaupunkiseutu
puh. +358 50 4630 732, etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi
Hinku-hankkeen vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. +358 295 251 629, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tampereen kaupunkiseudun kuntien merkittävät päästövähennystoimet ja lähiajan hankkeet:
Kangasala
Tulossa: Suurin osa kasvusta ohjautuu kävely- ja joukkoliikennevyöhykkeille. Suurin osa kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla, kun Kangasalan lämmön uusi biolämpölaitos valmistuu. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa toteutetaan ympäristö- ja ilmastokasvatusta kullekin ikäkaudelle sopivilla tavoilla.
Lisätietoja: Energia-asiantuntija Kirsti Raulo, puh. +358 40 133 6268, etunimi.sukunimi@kangasala.fi
Lempäälä
Tulossa: Lempäälän kaukolämmön tuotannossa panostetaan biopolttoaineisiin, mm. keskustan alueella on otettu käyttöön uusi hakelämpölaitos vuonna 2018. LEMENE-energiayhteisöhanke on käynnissä. Aurinkopaneelikenttiä on jo rakennettu, ja lisää on rakenteilla Marjamäen teollisuusalueella. Lempäälän keskustaan rakennetaan energiatehokasta uutta Lempäälä-taloa ja uuden ympäristösertifioidun yläkoulun suunnittelu on aloitettu. Tarvittavia toimenpiteitä kysellään myös kuntalaisilta ja yrityksiltä Kohti hiilineutraalia Lempäälää -teemavuoden aikana.
Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Kati Skippari, puh. +358 40 133 7804, etunimi.sukunimi@lempaala.fi
Nokia
Tulossa: Uudelle ECO3-yritysalueelle on rakentumassa teollisen mittakaavan uudenlainen ja monialainen bio- ja kiertotalouden liiketoiminta-alue. Vuosien 2019-2020 aikana sinne rakentuu mm. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n biokaasulaitos sekä Nokian Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamo. Kaupunki lisää myös ympäristöystävällisten kaasuautojen käyttöä toiminnassaan.
Lisätietoja: Ympäristönsuojelupäällikkö Raimo Tuohisaari, puh. +358 40 779 9287,,etunimi.sukunimi@nokiankaupunki.fi
Orivesi
Tulossa: Kaupunki panostaa joukkoliikenneyhteyksien ja koulukyytien parantamiseen. Ilmastotyötä tukee kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien lisääminen sekä palveluja ja asumista tiivistävä maapolitiikka. Lisäksi kaukolämpöä tuotetaan uusiutuvalla energialla ja kyläkouluja ja päiväkoteja siirretään hakelämmitykseen ja maalämpöön. Jäteveden puhdistamolle suunnitellaan aurinkoenergian käyttöä.
Lisätietoja: Ympäristösihteeri Tarja Viteli, puh. +358 50 542 0514, etunimi.sukunimi@orivesi.fi
Pirkkala
Tulossa: Pirkkalan ilmastotyössä korostuu kestävän yhdyskuntarakenteen, energiansäästön ja viisaan liikkumisen toimenpiteet. Myös ympäristökasvatuksella on iso rooli kunnan ilmastotyössä. Pirkkalassa on myös melko paljon ympäristöratkaisuja tarjoavaa yritystoimintaa. Lähivuosien hankkeita on muun muassa raitotien yleissuunnittelu, johon Pirkkalan kunta osallistuu.
Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Vesa Vanninen, puh. +358 50 352 1939, etunimi.sukunimi@pirkkala.fi
Tampere
Tulossa: Yleiskaavan ilmastoarviointi valmistuu vuoden 2019 aikana. Raitiotien ensimmäinen vaihe otetaan käyttöön vuonna 2021. Naistenlahden voimalaitokseen tulee merkittävä uusiutuvan energian osuutta nostava kattilauudistus 2020-luvun alkuvuosina. Canemure-projektissa etsitään keinoja lisätä seudullisen joukkoliikenteen käyttäjämääriä niillä alueilla, joilla käyttö on vähäistä. EKAT, STARDUST ja AREA21 -projekteissa parannetaan yhteistyössä kaupungin, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa rakennetun ympäristön energiatehokkuutta ja edistetään sähköistä liikennettä.
Lisätietoja: Energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen, puh. +358 40 800 72 53, etunimi.sukunimi@tampere.fi
Vesilahti
Tulossa: Vesilahden kuntaan on myönnetty ympäristölupa biokaasuvoimalaitokselle. Vesilahden merkittävimmät julkiset rakennukset lämpiävät paikallisesti tuotetulla hakkeella. Vesilahdella toimii merkittävä puuhakkeen tuotantolaitos, joka palvelee myös muiden Tampereen seudun kuntien biopolttoaineen tarvetta.
Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Kati Skippari puh. +358 40 133 7804, etunimi.sukunimi@lempaala.fi
Ylöjärvi
Tulossa: Kaupunki on siirtynyt energiantuotannossaan maalämpöön, hakkeeseen tai aurinkoenergiaan jo kymmenessä kiinteistössään. Keskustaa kehitetään ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta parannetaan liityntäpysäköintiä ja pyöräkatoksia lisäämällä. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa toteutetaan määrätietoisesti.
Lisätietoja: Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo, puh. +358 50 570 2483, etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi
Edelläkävijöiden Hinku-verkostossa jo 50 kuntaa
Hinku-verkostoon kuuluu tällä hetkellä 50 kuntaa. Hiilineutraalisuutta tavoittelevat Hinku-kunnat ovat sitoutuneet vähentämään 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä on jo 1 194 000. Useat kunnat harkitsevat verkostoon liittymistä.