© Marko Järvinen
Merkittävä osa Euroopan joista ja järvistä kärsii useammasta kuin yhdestä niiden tilaa heikentävästä painetekijästä. Tänä vuonna päättyneen hankkeen mukaan samanaikaiset paineet voivat vaikuttaa vesistön ekologiseen tilaan ja sen tuottamaan ekosysteemipalveluun eri tavoin. Painetekijöiden vaikutus voi summautua tai yhteisvaikutus voi olla suurempi tai pienempi kuin niiden summavaikutus. Vesienhoitotyössä voidaan jatkossa huomioida paremmin paineiden vaikutus uusilla työkaluilla.
Poikkeuksellisen laajan MARS-hankkeen tulokset tukevat erityisesti vesienhoidon asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä vesipuitedirektiivin toteuttamisessa. Uudet diagnoosi- ja ennustetyökalut ovat hyödynnettävissä kolmannella vesienhoitokaudella ja vesipuitedirektiivin päivityksessä vuonna 2019. Ne auttavat ymmärtämään samanaikaisten painetekijöiden vaikutuksia vesimuodostumissa, mikä auttaa muun muassa hoitotoimenpiteiden valinnassa.
Hankkeen loppuraportissa sekä kesällä valmistuvassa ohjekirjassa esitetään yleistajuisesti hankkeen keskeiset tulokset sekä vesienhoitoa tukemaan kehitetyt työkalut ja tietokannat. MARS-tuloksia esitellään lisäksi 230 tieteellisessä julkaisussa. Tutkijoita on 24 eurooppalaisesta tutkimuslaitoksesta.
Painetekijöiden tutkimus, allaskokeet, skenaariot ja Kokemäenjoen vesistöalue
Painetekijöitä kartoitettiin ja niiden vaikutuksia analysoitiin tilastollisilla menetelmillä yksittäisissä vesimuodostumissa sekä hyödyntäen laajoja eurooppalaisia joki- ja järviaineistoja. Lisäksi tutkittiin useassa eri mittakaavassa painetekijöiden keskinäisiä vuorovaikutuksia sekä vaikutuksia Euroopan pintavesiin, vesien ekologiseen tilaan, ekosysteemipalveluihin ja hoitotoimenpiteisiin.
Hankkeessa toteutettiin kontrolloituja allaskokeita ja laadittiin mallien avulla skenaarioita tulevan maankäytön ja hoitotoimenpiteiden vaikutuksista 16 eurooppalaiselle vesistöalueelle. Suomesta tutkimusalueena oli Kokemäenjoen vesistöalue.
Managing Aquatic ecosystems and water Resources under multiple Stress eli MARS-hanke
EU:n rahoittama 4-vuotinen MARS-hanke päättyi tammikuussa 2018. Laajaa 17 maan ja 24 tutkimuslaitoksen yhteistyöhanketta koordinoi saksalainen Duisburg-Essenin yliopisto. SYKEstä osallistui 13 asiantuntijaa eri työpakettien työskentelyyn.
Lisätietoja
Ryhmäpäällikkö erikoistutkija Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kokemäenjoen vesistöalueen tutkimusvastaava Katri Rankinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi