© Petri Pethman
Yksittäisestä kuluttajasta vesistöjen hoito saattaa tuntua kovin kaukaiselta. Harva tulee ehkä ajatelleeksi, että ruokavalinnoilla on yhteys myös vesistöjen hyvinvointiin ja pienilläkin teoilla on merkitystä. Ruokahävikin ehkäiseminen ja kestävät ruokavalinnat ovat kuluttajalle tehokkaimpia keinoja vaikuttaa ympäristön tilaan. Maa- ja kotitalousnaisten ja Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman valtakunnallisen Vesistökunnostusverkoston yhteisen Ruokahukka ruotuun -hankkeen päätavoitteena on tuoda kuluttajille tietoa mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristön, ja erityisesti vesistöjen tilaan omilla valinnoillaan sekä edistää ravinteiden kierrätystä.
Ruokahävikki vaikuttaa vesistöjen tilaan
Vesistöihin päätyvät ravinteet ovat iso ongelma ympäristön kannalta. Ruokahävikki on kestämätöntä sekä ekologisesti että taloudellisesti. EU:ssa heitetään arvioiden mukaan vuosittain hukkaan 88 miljoonaa tonnia ruokaa. Näin on todennut Euroopan parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta ENVI.
Ruuan hukkaan heittämisen ja ruokahävikin esiintymisessä on maailmanlaajuisesti eroja. Joidenkin arvioiden mukaan jopa kolmannes maailmassa tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin. Teollisuusmaissa hukkaan heittäminen tapahtuu useimmiten loppuvaiheessa eli jakelussa ja kulutuksessa. FUSIONS-hankkeessa tehdyt arviot osoittavat, että EU:ssa ruokahävikkiä esiintyy eniten kotitalouksissa (53 %).
Luonnonvarakeskus on tutkinut ruokahävikin määriä ja syitä. Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain 120–160 miljoonaa kiloa, 20–25 kiloa henkilöä kohden. Kokonaisuudessaan ruokaketjussa hävikkiä syntyy lähes nelinkertainen määrä. Kuluttajien vaatimukset heijastuvat myös teollisuuden ja kauppojen ruokahävikkiin. Kuluttajakäyttäytymisellä on suuri vaikutus ruokahävikkiin. Rahassa mitattuna kotitalouksien ruokahävikki aiheuttaa vuosittain noin 500 miljoonan euron kulut. Ilmastovaikutuksina kotitalouksien ruokahävikki vastaa 100 000 auton vuosipäästöjä.
Jokaisen teoilla on merkitystä, nyt aktivoidaan toimimaan
Yksittäisen kuluttajan on mahdollista havaita, että ympäristön tai lähiveden tila ei ole toivotun kaltainen, mutta usein on vaikea arvioida, että myös jokaisen omilla valinnoilla on keskeinen merkitys ympäristön tilaan. Jokainen voi vaikuttaa ympäristön tilaan omilla valinnoillaan ja edistää siten kiertotaloutta sekä parantaa vesistöjen tilaa pienilläkin teoilla. Esimerkiksi kasvisten osuuden lisääminen ruokavaliossa vaikuttaa myönteisesti paitsi ympäristöön, myös kuluttajien terveyteen.
Ruokahukka ruotuun -hankkeen kesto on 2017-2019. Tänä aikana järjestetään yli 50 Hyppää hyvän kierteeseen –tapahtumaa työnäytöksineen ja kahdeksan webinaaria, 250 Ruokahukka ruotuun -koulutusta ja 100 infotilaisuutta lapsiperheille. On myös mahdollista liittyä vapaaehtoiseen Hukantorjuntapartioon, joka torjuu ruokahävikkiä maaliskuun alusta lähtien –tavoitteena on 600 vapaaehtoisen joukko.
Hankkeen tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä ja aktivoida vapaaehtoista vesienhoitotyötä havainnollistamisen ja positiivisen viestinnän avulla. Erityisesti vesistöjen kunnostuksessa tuodaan eri toimijoiden toimintaa yleiseen tietoisuuteen käytännönläheisesti, nostetaan esiin hyviä esimerkkejä vesien tilan parantamisesta, visiointiin, rahoitushakuihin ja ravinteiden kierrätykseen. Kohderyhmänä ovat kuluttajat ja tavalliset kotitaloudet, mutta toiminta keskittyy erityisesti maaseudulle ja maaseudun asukkaisiin, yhdistyksiin, maaseudun ja maaseututaajamien kesäasukkaisiin ja yrittäjiin.
Lisätietoa hankkeesta
Katja Pethman, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi
Mirjami Kuoppala, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hankkeen kotisivut