Uutinen 22.5.2017 klo 12.26
© Saija Koljonen
Puuturokunnostuksia on tehty Suomessa virtavesiin toistaiseksi niukalti. Siten niiden vaikutuksista virtavesien kalastoon ei ole maassamme myöskään tutkimustietoa. Puuaineksen lisäämisen tärkeys on kuitenkin korostunut useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa ja käytännön kokemuksissa. Luontaisen puuaineksen lisääminen runkoina on yhtenä osana esimerkiksi meneillään olevassa Freshabit LIFE IP hankkeessa, joten latvapurojen osalta tuloksia on pian saatavilla. Rautalammin reitillä Pohjois-Savossa kokeiltiin kahden reittikosken ranta-alueiden turotusta ja selvitettiin, miten suurehkot turot kelpaavat kaloille elinympäristöksi. Reittikoskia leimaava yleispiirre on kosken leveys, jossa ranta-aluetta suojaavan puuston merkitys jää kapealle osuudelle koko kosken pinta-alasta.
Kohteina Tervon Äyskoski ja Rautalammin Tyyrinvirta
Muutamat Äyskoskella toimivat kalastusoppaat ja aktiiviset perhokalastajat siirsivät kosken ranta-alueille keskikokoisia puunrunkoja käsivoimin syksyllä 2015. Tyyrinvirran osakaskunta siirsi puolestaan Tyyrinvirran alueelle puuturoja ja kantokasoja metsätraktorilla touko-kesäkuussa 2016. Molemmissa turokäsittelyissä oli tarkoituksena parantaa ja monimuotoistaa taimenen poikasten elinympäristöä. Konneveden kalatutkimus ry sähkökoekalasti molemmista koskista kolme turollista ja kolme turotonta koealaa loka-marraskuussa 2016. Rapala-rahasto tuki tätä selvitystyötä pienellä avustuksella.
Taimenia runsaammin turoaloilla
Kesänvanhoja taimenen poikasia esiintyi sähkökalastussaaliissa merkitsevästi enemmän turollisilla koealoilla kuin turottomilla. Pyydystettävyydellä arvioitu poikastiheys oli Äyskoskessa turollisilla koealoilla 12 poikasta aarilla, kun se turottomilla aloilla oli vain 6 poikasta aarilla. Tyyrinvirralla poikastiheys oli turollisilla aloilla 7 ja turottomilla 0. Yksivuotiaan taimenen vastaavat tiheysarviot olivat Äyskoskessa 1 ja 0 sekä Tyyrinvirralla 2 ja 1 poikasta, mutta pienistä määristä johtuen ero ei ollut merkitsevä turollisten ja turottomien alojen välillä. Taimenen poikastiheys oli kokonaisuudessaan pieni molemmilla koskilla, mutta turot vaikuttivat houkuttelevan poikasia puoleensa. Koealoilla esiintyi myös kivisimppu, kivennuoliainen, ahven, särki ja made. Ehkä yllättävääkin, muiden lajien yksilötiheys ei eronnut merkitsevästi turollisten ja turottomien alojen välillä.
Helppo ja halpa kunnostusmenetelmä
Puunrunkojen tai kantojen siirtäminen joki- tai purouomaan on suhteellisen helppoa verrattuna suurikokoisten kivien siirtelyyn. Pienimuotoinen turotus voi onnistua pelkin käsivoiminkin, jos sopivan kokoisia puunrunkoja on saatavilla. Rannasta puita ei olisi kuitenkaan hyvä kaataa. Vastaavia turokunnostuskokeiluja olisi hyvä tehdä muissakin kohteissa, jotta saataisiin yleistettävämpiä tuloksia. Kalaston seuranta on tietenkin oleellista, jos tavoitteena on parantaa esimerkiksi lohikalojen poikasten elinympäristöä.
Puun paikka on joessa
Puuaines kuuluu luonnollisena rakenteellisena tekijänä metsäalueiden joki- ja purouomiin. Se pidättää niin epäorgaanista kuin orgaanistakin ainesta, minkä seurauksena esimerkiksi lehtikarike prosessoituu koskissa eikä kasaannu suvantoihin. Turot ja liekopuut tarjoavat lohikaloille suojaa niin kesällä kuin talvellakin sekä kiinnittymispintoja pohjaeläimille ja vesisammalille.
Lisätietoja
Tutkija Jukka Syrjänen, Jyväskylän yliopisto, jukka.t.syrjanen@gmail.com
Tutkija Saija Koljonen, Suomen ympäristökeskus, saija.koljonen@ymparisto.fi