Kenttämittarit
Näytteenoton yhteydessä voidaan kentällä tehdä pohjavesimäärityksiä kenttäkäyttöön tarkoitetuilla mittareilla. Kenttämittareiden toimintaperiaatteissa voi olla eroavaisuuksia. Esimerkiksi sähkökemiallisen happimittarin ja optisen happimittarin toimintaperiaatteet eroavat toisistaan ja vähänvirtaavissa vesissä kuten pohjavesiputkissa sähkökemiallinen anturi saattaa aliarvioida pitoisuutta. Kentällä yleisimmin määritettyjä suureita ovat pohjavedenpinnan korkeus, pohjaveden lämpötila, pH, sameus, sähkönjohtavuus, alkaliteetti sekä happi-, hiilidioksidi- ja rautapitoisuus.
Tarkempia tietoja kenttämittareista löytyy ” Kenttämittausvertailu 11/2015. Luonnonvesien happi, lämpötila, pH, sähkönjohtavuus ja sameus”- julkaisusta (Björklöf, K. et. al., 2016 ).
Automaattisilla pohjaveden korkeuden ja laadun mittareilla kerätään jatkuvia laatu- ja korkeustietoja. Automaattisen mittarin anturin tulee mahtua havaintoputkeen ja akkujen tulee olla pitkäkestoisia ja huoltovapaita.
Kalibrointi
Kenttämittarit tulee kalibroida mittarikohtaisten kalibrointiohjeiden mukaisesti, jotta mittaustarkkuus säilyy hyvänä. Laitteiden kalibrointitiheyteen vaikuttavat mittarin ominaisuudet, mittarin käyttötarkoitus ja tavoiteltu mittaustarkkuus.Virheellinen kalibrointi aiheuttaa virheen mittaustuloksiin.
- Kalibroinnissa käytetään jäljitettävästi kansallisia mittanormaaleja.
- Mittareille tulee laatia kalibrointiohjelma ja ohjeistus, joista käy ilmi, miten ja kuinka usein kalibrointi tapahtuu, sekä kalibroinnin vastuuhenkilöt.
-
Lämpömittarin lukema tulee tarkistaa jäljitettävästi kalibroidulla vertailumittarilla. Mittarin mahdollinen virhe tulee huomioida mittaustuloksessa.Lämpömittarin voi olla useita asteita ja sillä on vaikutusta muun muassa hapen kyllästysarvon määrittämiseen.
-
Happimittareissa on yleensä automaattinen lämpötilakompensointi sekä käsin säädettävä karkea suolapitoisuuden kompensointi suolaisia vesiä varten. Happielektrodissa on teflonkalvon peittämä polarografinen tuntoelementti. Mittari kalibroidaan joko Winkler-titrauksella laboratoriossa, ilmalla kyllästetyllä vedellä tai ilmassa. Mikäli elektrodi on kuivunut tai siinä on reikiä tai ryppyjä, pitää kalvo vaihtaa. Happimittarin anturi tulee huoltaa mikäli kokonaismittausaika on pidentynyt normaalista.
-
pH-mittari kalibroidaan aina ennen mittausta puskuriliuoksilla, joiden pH tunnetaan. Kalibrointiin käytetään yleensä vähintään kahta puskuriliuosta, joista toinen on lähellä isopotentiaalipistettä (pH 7) ja toisen pH on sellainen, että mitattavat näytteet jäävät pH:ltaan puskuriliuosten väliin. Kalibroinnissa käytettävät puskuriliuokset hävitetään käytön jälkeen, sillä vanhentuneet tai likaantuneet puskuriliuokset ovat yleisimpiä virhelähteitä pH-mittauksessa. Liuosten kulutuksen minimoimiseksi puskuriliuokset säilytetään mahdollisimman pienissä astioissa.
-
Sähkönjohtavuusmittari kalibroidaan ennen mittausta liuoksella, jonka suolapitoisuus tunnetaan.
-
Automaattiset pohjaveden laadun ja korkeuden mittarit tarvitsevat yleensä säännönmukaista huoltoa ja mittareiden kalibrointia.
Mittalaitteiden kalibroinnista vastaa yleensä laboratorio.