Itämeren vedenalainen melu on kartoitettu ensimmäistä kertaa. Suomen ympäristökeskuksen vetämän kansainvälisen tutkimuksen mukaan ihmisen aiheuttaman melun määrä on lisääntymässä. Tilanne vaihtelee kuitenkin suuresti Itämeren eri osissa ja eri vuodenaikoina. Melu voi aiheuttaa merinisäkkäille ja kaloille vakavia haittoja.
”Laivaliikenteen aiheuttaman jatkuvan melun osuus kokonaisäänenpainetasosta on suurin eteläisellä Itämerellä, erityisesti Tanskan salmissa. Sen sijaan Pohjanlahdella on alueita, joilla ihmisen tuottamaa melua on hyvin harvoin. Vedenalainen melu kantautuu pitkälle ja sen hallinta edellyttääkin kansainvälistä yhteistyötä”, ylitarkastaja Jukka Pajala Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Itämeren melua selvitettiin Itämeren vedenalainen äänimaailma (BIAS) -hankkeessa. Vedenalaista melua aiheuttaa monenlainen merialueilla tapahtuva toiminta, kuten merenkulku ja vesirakentaminen. Meriliikenteen kasvu ja merialueiden tuulivoimarakentaminen lisäävät Itämeren vedenalaista melua.
Itämeren maita yhdistävässä hankkeessa on tuotettu työkaluja, jotka auttavat viranomaisia merialueiden käytön suunnittelussa ja melun haittojen vähentämisessä.
Melu aiheuttaa muutoksia merieläinten käyttäytymisessä
Luonnollisen äänimaiseman merkittävästi ylittävä melu voi aiheuttaa haittoja kokonaisille eläinpopulaatioille. Kaloilla ja merinisäkkäillä on havaittu häiriöitä viestimisessä, muutoksia käyttäytymisessä ja jopa fyysisiä vaurioita. Kaloille äänimaailma on tärkeä, sillä ne käyttävät ääntä ja kuuloaistia viestimiseen, parittelukumppanien paikallistamiseen ja petoeläinten välttämiseen. Merinisäkkäät käyttävät ääntä myös ravinnon etsimiseen.
Melun haitalliset vaikutukset vaihtelevat eri vuodenaikoina, mutta erityisesti talvella ääni etenee voimakkaasti. Lisäksi veden lämpötilan ja suolaisuuden kerrostuneisuus aiheuttaa äänennopeuteen jyrkkiä muutoksia, mikä vaikuttaa myös äänen kulkeutumiseen. Uutta tutkimustietoa tarvitaan tarkempaan vuodenaikaisvaihtelun kartoittamiseen sekä kotimaisten lajien herkkyyden selvittämiseen.
Itämeren äänikartta. Vuoden 2014 mediaaniarvo 125 Hz kolmasosaoktaavikaistalla. Kartta sisältää sekä luonnon äänet että ihmisen tuottaman melun. Suurimmat laivaliikenneväylät ovat selvästi esillä.
Melukartoilla tukea merialuesuunnitteluun
BIAS-hankkeessa Itämeren koko alueelle laadittiin ensimmäistä kertaa mallintamalla äänenpainetasokartat, jotka perustuvat mittauksiin 38 pisteessä eri puolilla Itämerta. Kartoitusvuoden 2014 tilannetta pidetään perustasona, johon tulevia meluhavaintoja verrataan. Melukarttoja voidaan hyödyntää merialueiden käytön suunnittelussa yhdistämällä ne esimerkiksi tietoon lajien levinneisyydestä sekä luonnonsuojelualueista.
BIAS-hankkeessa tehty työ vastaa EU:n meristrategiadirektiivin tavoitteeseen selvittää ihmisen tuottaman vedenalaisen melun taso. Direktiivin tavoitteena on saavuttaa merten hyvä tila EU:n alueella vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi vedenalainen melu tulee rajoittaa tasolle, joka ei vahingoita meriekosysteemiä.
Itämeren vedenalainen äänimaailma (BIAS) -hankkeessa laadittiin vedenalaisen melun mittaus- ja analysointiohjeisto, luotiin Itämeren laajuinen yhteistyöorganisaatio sekä kehitettiin ihmisen tuottaman melun hallintatyökalu. Hankkeessa lisättiin myös yleistä tietoisuutta vedenalaisesta äänimaailmasta ja melun haitoista. Hankkeen rahoittivat Euroopan Unionin LIFE+ 11ENV -ohjelma ja projektin osallistujaorganisaatiot. Vuosina 2012-2016 toteutetussa hankkeessa olivat mukana Suomi, Ruotsi, Viro, Puola, Saksa ja Tanska.
Lisätietoja
Ylitarkastaja Jukka Pajala, Suomen ympäristökeskus (SYKE),
puh. 0295 251 491, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vedenalaisia ääninäytteitä
Hankkeeseen osallistuneet organisaatiot
- Swedish Defence Research Agency (FOI) (koordinaattori)
- Aarhus University (AU)
- Finnish Environment Institute (SYKE)
- Foundation of the Development of University of Gdansk(FRUG)
- German Federal Maritime and Hydrographic Agency (BSH)
- Institute for Technical and Applied Physics (ITAP)
- Syddansk Universitet (SDU)
- Tallinn University of Technology (TUT)