Avain2030-hankkeessa viitoitetaan polkua Suomen kestävälle kehitykselle © Laura Oja
YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 astui voimaan tämän vuoden alussa. Maailmanlaajuisen toimintaohjelman ytimenä ovat 17 yhteisesti hyväksyttyä tavoitetta ja niiden 169 alatavoitetta. Suomessa hallitus on määritellyt yhdeksi kivijalkahankkeekseen kansallisen toimintasuunnitelman laatimisen tavoitteisiin pääsemiseksi.
Agenda2030:n toteutuminen vaatii määrätietoista työtä niin globaalilla, kansallisella kuin paikallisellakin tasolla ja siihen liittyy paljon erilaisia avoimia kysymyksiä ja tiedontarpeita. Selvää kuitenkin on, että useimpien tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan nykyistä pontevampia toimia kaikilla alueellisilla tasoilla. Luultavasti monissa tapauksissa aiemmat toimintatavat täytyy korvata uudenlaisilla tavoilla.
Avain2030-hanke tukee toimeenpanoa
Äskettäin käynnistynyt Avain2030-hanke tukee kestävän kehityksen työtä. Hanke rakentaa analyyttista ja neutraalia tietopohjaa Agenda2030:n toimeenpanoon. Hankkeen lopputuotteena on tavoitteiden toimeenpanossa tarvittava analyysi, jossa asemoidaan Suomen kestävän kehityksen ydinhaasteet sekä mahdollisuudet.
Selvityksessä annetaan ehdotukset niistä teemoista, tavoitteista ja toimista, joiden suhteen Suomen tulisi olla toimeenpanon etulinjassa. Hankkeessa hahmotetaan ne aihepiirit, joissa Suomella on eniten kirittävää kansainvälisten vertailujen perusteella ja ne, joissa Suomi on todennetusti toiminut menestyksekkäästi ja toimintamallimme voisi olla hyödyksi muillekin.
Hankkeen toteuttavat Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki, ja se on osa valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Suomella hyvät lähtökohdat
Kansainvälisesti asetettujen tavoitteiden ja niihin liittyvien indikaattoreiden sovittaminen kansallisen ja paikallisen tason toimintaan on monin tavoin haasteellista. Yksi haaste on niin sanottu ”ohjaamoharha”. Sen vallitessa huomio kiinnittyy tavoitteiden muotoiluun kansainvälisellä ylätasolla, ikään kuin lentokoneen ohjaamossa. Tällöin riskinä on, että tavoitteita konkreettisesti toteuttavien toimijoiden osallistuminen ja ruohonjuuritason aktiivisuus jäävät liian vähälle huomiolle.
Suomella on hyvät mahdollisuudet vastata ohjaamoharhan haasteeseen, sillä Agenda2030:n kansallisen toimeenpanon suunnittelun lähtökohta on koko valtionhallinnon ja laajojen sidosryhmien yhteistyö seuraavien 15 vuoden aikana. Lisäksi Suomen kansalliseen kestävän kehityksen strategiaan liittyvä sitoumusprosessi osallistaa jo nyt laajasti eri toimijoita. Suomi on myös menestynyt hyvin kansainvälisissä kestävän kehityksen toteutuksen vertailuissa.
Lisätietoja
Vanhempi tutkija Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
twitter: @lyytimaki