Espoon Kaitalampi 10.5.2018 © Johanna Korhonen
Jokien ja järvien vedenkorkeudet kääntyivät laskuun toukokuun loppupuoliskolla lähes koko maassa. Kuukauden alussa vedet olivat vielä tavanomaista suuremmissa tulvakorkeuksissa Lapissa. Etelä- ja länsirannikon jokivesistöissä virtaamat ovat jo keskiarvoa alempia, mutta esimerkiksi Itä-Suomen järvissä vedenpinnat ovat vielä ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Järviveden lämpötilat nousivat paikoin toukokuun ennätyslukemiin erityisesti maan eteläosissa.
Lämmin ja poutainen toukokuu käänsi pohjavedet laskuun pohjoista lukuun ottamatta. Toukokuun sateeton jakso ei kuitenkaan näy vielä merkittävästi pohjavesissä, sillä syksy oli märkä ja talvi luminen.
Toukokuun helteet lämmittivät järvivedet ajankohtaan nähden erittäin korkeiksi maan eteläosassa, ja muutamin paikoin rikottiin toukokuun korkein mitattu veden lämpötila. Yleisesti vedet lämpenivät toukokuussa useita asteita keskiarvoja korkeammiksi, monin paikoin etelässä lähelle 20 astetta.
”Toukokuussa mitatut korkeimmat lukemat olivat monin paikoin lähellä viime kesän korkeimpia arvoja ja esimerkiksi Näsijärvellä toukokuussa mitattu 20,5 astetta oli korkeampi kuin koko viime kesän maksimi kyseisellä asemalla”, kertoo hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Jokien virtaamat laskussa, suurten järvien vedenpinnat yhä korkealla
Pyydämme palautetta
vesitilannekatsauksesta ja -tiedotuksesta
Haluamme kehittää vesitilannekatsausta ja muuta veteen liittyvää tiedottamista vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Mielipiteesi on meille tärkeä. Vielä ehtii vastata kyselyyn, joka kestää vain muutaman minuutin >> Siirry kyselyyn |
Etelä- ja länsirannikon jokien virtaamat ovat laskeneet tavallista pienemmiksi lämpimän ja vähäsateisen sään johdosta. Ennusteen mukaan kesäkuu alkaa myös vähäsateisena suurimmassa osassa Suomea ja useiden jokien virtaamat pysyvät kesäkuun alkupuolella huomattavasti tavallista pienempinä. ”Erityisesti Etelä-Suomessa maaperä on kuivunut toukokuun aikana niin paljon, että virtaamien kääntyminen nousuun vaatii jo verrattain suuria sademääriä”, arvioi hydrologi Juho Jakkila Suomen ympäristökeskuksesta.
Kuivasta jaksosta huolimatta Järvi-Suomen suurten järvien vedenpinnat ovat nousseet lumien sulamisen myötä huomattavasti tavallista korkeammalle. Lämmin ja vähäsateinen sää on kuitenkin pienentänyt valuntaa ja nostanut järvien pintavesien lämpötiloja lisäten haihduntaa tavallista suuremmaksi. Useimpien järvien vedenkorkeudet ovatkin jo kääntyneet laskuun. Myös Saimaan ja Päijänteen vedenpinnat ovat nousseet jo tämän kevään maksimikorkeuksiin ja pysyvät tällä tasolla lähiviikkojen ajan.
Vesitilanne toukokuussa 2018
Sadanta
Toukokuussa satoi erittäin niukasti. Kuukauden sademäärä jäi suurimmassa osassa maata alle 30 mm, ja vähäsateisimmilla alueilla satoi alle 15 mm. Yleisesti satoi vain noin puolet toukokuun keskimääräisestä. Etelä-Lapissa ja Koillismaalla satoi vähiten, vain kolmanneksen keskiarvosta.
Lumi
Toukokuun alkaessa yli puolet Suomesta oli vielä lumen peitossa ja Pohjois-Lapissa sekä itäisimmässä Suomessa lunta oli monin paikoin selvästi tavanomaista enemmän. Säiden lämmettyä lumet kuitenkin sulivat kuukauden alkupuolella nopeasti. Toukokuun puolivälin jälkeen lunta oli vain paikoitellen Pohjois-Lapin tuntureilla.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Lumet sulivat Pohjois-Suomessa nopeasti toukokuun ensimmäisen puoliskon aikana ja nopean sulannan seurauksena vedenkorkeudet ja virtaamat nousivat monin paikon tavanomaisia kevättulvia suuremmiksi. Esimerkiksi Tornionjoen virtaama oli Karungin kohdalla suurimmillaan noin 3000 m3/s ja se on yli satavuotisen mittaushistorian 8. suurin vuosittainen ylivirtaama. Helteinen ja sateeton sää jatkui koko kuukauden ajan, joten vedenpinnat ja virtaamat kääntyivät toukokuun loppupuolella nopeaan laskuun. Erityisesti Keski- ja Itä-Suomessa suuremmat järvet olivat toukokuun loppuessa edelleen tavanomaista korkeammalla. Muualla vedenpinnat ja virtaamat olivat jo monin paikoin laskeneet ajankohdan tavanomaisten lukemien alapuolelle.
Toukokuun loppuessa esimerkiksi Saimaan, Päijänteen, Kallaveden, Pielisen ja Inarin vedenpinnat olivat selvästi ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta ylempänä. Kymijoen keskivirtaamat olivat noin 40 % ja Vuoksen noin 35 % suuremmat kuin toukokuussa keskimäärin. Muissa päävesistöissä keskivirtaamat olivat lähempänä ajankohdan tavanomaisia virtaamia.
Pohjaveden korkeus
Viileä kevät viivästi pohjaveden pintojen alenemista maan etelä- ja keskiosissa, mutta lämmin toukokuu on kääntänyt pinnankorkeudet vuodenajalle tyypillisesti laskuun. Pohjavedet ovat edelleen kuitenkin suuressa osassa maata 5–35 cm ajankohdan keskiarvoja ylempänä. Maan pohjoisosissa lumen sulamisen vaikutus näkyy pinnankorkeuksien nousuna.
Routa
Toukokuun aikana routa oli sulanut muualta paitsi osasta Lappia. Maan pohjoisimmissa osissa routaa esiintyy 10–150 cm, joka on 10–110 cm ajankohdan keskiarvoja vähemmän.
Jäänpaksuus
Järvien jäät lähtivät toukokuun alkupuolella maan itä- ja keskiosasta. Jäiden lähtö eteni toukokuun lopulla jo Pohjois-Lappiin saakka. Toukokuun lopussa Kilpisjärvellä oli vielä osittain jäätä ja osin jo sulaa. Pohjois-Suomessa jäidenlähtö oli tänä vuonna aikataulultaan lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Kilpisjärvellä jäiden lähtö menee yleensä pitkälle kesäkuulle, mutta edellisen kerran jäät lähtivät aikaisin jo touko-kesäkuun vaihteessa vuonna 2016.
Pintaveden lämpötila
Toukokuun helteet lämmittivät järvien pintavesiä erittäin lämpimiksi maan eteläosassa. Lämpimimmillään aamukahdeksalta mitatut pintaveden lämpötilat maan eteläosan järvillä olivat lähellä 20 astetta. Vedet olivat etelässä laajalti poikkeuksellisen lämpimiä ja muutamin paikoin rikottiin toukokuun korkein mitattu veden lämpötila. Kuukauden lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja länsiosan järvillä yleisesti 13–18 astetta, maan keski- ja itäosassa sekä Kainuussa pääosin 10–15 astetta sekä Lapissa alle 12 astetta. Lukemat ovat yleisesti 1–5 astetta ajankohdan tavanomaisia korkeampia. Lämmin pintavesikerros on kuitenkin vielä varsin ohut, joten tuulen suunnan muutosten ja mahdollisen viilenemisen myötä vedet sekoittuvat ja jäähtyvät jälleen, mikä on hyvin tyypillistä alkukesälle. Järvien alusvedet ovat yleisesti vielä alle 10-asteisia.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 215, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.